Betonin tilavuus kantavalle palkille
Laske palkin betonin tilavuus nopeasti poikkileikkauksen mittojen, pituuden ja palkkien lukumäärän perusteella. Sisältää hukkaan menneen osuuden ja kustannusarvion.
Kantavat betonipalkki ovat rakennuksen vaaka-elementtejä, jotka siirtävät laattojen kuormat pylväille ja edelleen perustuksille. Suomalaisen omakotitalon tai pientalon rungossa käytetään yleensä suorakulmaisia betonipalkeja poikkileikkaukseltaan 0,20–0,30 m leveät ja 0,35–0,55 m korkeat, joiden mitat rakenteiden suunnittelija määrittelee rakennesuunnitelmassa jännevälin, kuormien ja maankäyttöluokan mukaan.
Betonin tilavuuden laskeminen ennen tilausta estää kaksi yleistä virhettä: liian pienen määrän tilaamisen, joka pakottaa kiireisen lisätoimituksen tuoreena betonina jo betonoiduille pylväille, tai liian suuren määrän, jolloin betonia jää autoon ja väliaikaiselle lastautumistasolle. Molemmat tilanteet aiheuttavat todellisia kustannuksia. Virhe jo yhdessä kuutiometrissa merkitsee tuhlattua materiaalia tai suunnittelematonta työmaan keskeytystä.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Mitattuna pilarin akselilta akselille. Tyypillinen omakotaloissa: 4–7 m.
Poikkileikkauksen vaaka-arvo. Tyypilliset arvot: 0,20–0,30 m.
Poikkileikkauksen pystyarvo. Kerroksen palkkeissa: 0,35–0,55 m.
Palkkien kokonaislukumäärä samoilla mitoilla. Jos jännevälit vaihtelevat, laske erikseen.
5 % betoniautolla kuljetetulla betonilla; 8–10 % remonttibetonikoneen kanssa.
C20/25: palkki sisäympäristössä kuiviossa oloissa pieniksi kuormitetuissa tilanteissa · C25/30: omakotalojen tavallinen lujuusluokka (yleisin käytetty) · C30/37: suurilla seismisilla alueilla tai aggressiivisessa ympäristössä
Tilattava tilavuus
sisältää 5% hukkaan menneen osuuden 2,50 m³:n perustoimialan päälle
- Perustoimiala (ilman hukkaan mennyttä)
- 2,50 m³
- Palkkien lukumäärä
- 4
- Tarvittavat betoniautot
- 1 betoniauton (~7 m³/betoniautolla)
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Betonisen rakentamisen perusteella kantavat betonipalkki liittävät perustukset ja kerrosten palkkijärjestelmät toisiinsa. Ne ottavat vastaan laattaelementtien pystysuorat kuormat ja siirtävät ne pylväille, joille tulee siirtää ne edemmäs perustuksille. Suomessa tavallisen korkeintaan kolmikerroksen omakotitalon tai pientalon runkorakenteissa käytetään lähinnä suorakaiteen muotoisia betonipalkeja, jotka ovat helpompia muottia ja valaa kuin T-muotoiset tai esijännitetyt palkki. Betonin tilavuuden laskeminen ennen toimittajalle tekemää tilausta on nopea operaatio, joka välttää työmaan keskeytyksiä ja tarpeetonta materiaalihukkaa.
Suorakulmaisen palkin osalta betonin tilavuus saadaan kertomalla pituus palkin poikkileikkauksen leveydellä ja korkeudella. Jos N palkkia on samat mitat, perustoimiala on N × V_yksikkö. Tähän lisätään hukkaan menneen osuuden kerroin D:
V_kokonais = N × C × b × h × (1 + D / 100)
Osittainen hukkaan menetetty määrä betoniautolla kuljetetulla betonilla on 5 %. Remonttibetonikoneen kanssa sekoitetun betonin hukka nousee 8–10 prosentin välille johtuen suuremmasta vaihtelusta sekoitussuhteessa ja purkausvähenemästä. Konkreettinen esimerkki: kuusi kerroksen palkki pituudeltaan 5,0 m poikkileikkauksella 0,25 × 0,45 m, jotka ovat tyypillisiä Peräpohjanmaalla tai Eteläisellä Pohjanmaalla kahden kerroksen omakotitalon rungolle, perustoimiala on 6 × 5,0 × 0,25 × 0,45 = 3,375 m³. 5 prosentin hukkaan menneen osuuden kanssa tilaus tulee olla 3,54 m³ betoniauto-betonia.
Suorakulmaisia palkkeja betonisissa rakentamisissa käytetään seuraavissa tyypillisissä koot ja jännevälit Suomessa:
| Palkin tyyppi | Leveys (m) | Poikkileikkauksen korkeus (m) | Tyypillinen jänneväli (m) |
|---|---|---|---|
| Kerroksen palkki (omakotitalo 1–3 kerrosta) | 0,20–0,30 | 0,35–0,55 | 4–7 |
| Perustuksen palkki | 0,25–0,40 | 0,50–0,80 | 4–8 |
| Katon palkki | 0,15–0,25 | 0,30–0,45 | 3–6 |
Nämä arvot ovat ohjeellisia. Tarkat mitat löytyvät aina rakennesuunnitelmasta, jonka rakenteiden suunnittelija määrittelee rakennesuunnittelussa olevien jännevälien, pysty- ja vaakasuorien kuormien sekä paikalleen rakennettavan sijaintialueen seismiset vaatimukset huomioiden.
Betonin lujuusluokka palkkeille noudattaa eurokoodi 2:n (SFS-EN 1992-1-1) vaatimuksia yhdessä normin SFS-EN 206 kanssa. Tavallisen kolmikerroksen omakotitalon kahden kerroksen osalta Suomessa käytetään yleisesti C25/30-lujuusluokkaa. Rakennuksissa, jotka sijaitsevat suurilla seismisilla alueilla tai aggressiivisessa ympäristössä (merenranta, teollisuus), rakenteiden suunnittelija voi vaatia C30/37 tai sitä korkeampaa luokkaa.
Betonin toimittajat sekoittavat hintoja paikkakunnan ja tilatun määrän perusteella. Yli 10 m³:n tilauksissa neuvotellaan yleensä suoraan toimittajan kanssa alennuksesta. Rakentamisessa tavallisesti käytetään C25/30-lujuusluokkaa palkkeille omakotitalojen alalla. Tämä takaa eurokoodi 2:n mukaisen kestävyyden vaatimusten täyttymisen useimmille sisäympäristöille ja on saatavissa kaikista keskuksista nopealla toimituksella Helsingin, Turun ja muiden Suomen suurimpien kaupunkien alueella.
Yleiset virheet palkin betonin tilavuuden laskennassa johtuvat mittaamisesta seinien valmiista päistä pilarien akselille mitattavan jännevälien sijasta. Ero voi olla 20–30 cm jännettä kohti, mikä kuuden palkin kohdalla edustaa 0,2–0,4 m³:n virhettä. Toinen yleinen virhe on perustuksen palkkien unohtaminen. Rakenteiden sapluunaperusteilla varustettujen perustuksiin kuuluvat perustuksen palkkit eli stabilisointipalkkit yhdistävät sapluunat toisiinsa ja niillä on samankaltaiset tai suuremmat mitat kuin kerroksen palkkeilla. Nämä unohdetaan usein arviosta, koska ne ovat maassa ja vähemmän näkyvissä suunnitelmassa niille, jotka eivät lue sitä huolellisesti.
Kolmas virhe ilmenee, kun jännevälit vaihtelevat pohjapiirroksen pitkin. Tällöin lasketaan erilleen kukin palkkiryhmä, joilla on sama pituus ja poikkileikkaus, ja yhteenlasketaan osatilavuudet. Tämä laskin tukee sitä menettelyä: suorita laskenta kullekin ryhmälle ja kirjaa tulokset erikseen ennen summaamista.
Kun on kyse rakentamisesta Suomessa ja palkkien betonista, rakenteiden suunnittelija ja rakennustyöntekijät työskentelevät lähes poikkeuksetta C25/30-lujuusluokkaa perustasona omakotalojen palkkeille. Se vakuuttaa, että eurokoodi 2:n ja SFS-EN 206:n vaatimukset täyttyvät useimmissa sisäympäristöissä ja on kaiken kaikkiaan saatavissa hyvin missä tahansa rakentamistuotannon keskuksessa Suomessa.
Kuinka ottaa yhteys rakenteiden suunnitteluun: tilavuus, joka tällä työkalulla lasketaan, on arvio pohjapiirroksen pohjalta. Se ei korvaa rakennesuunnitelmaa, joka määrittelee palkkien mitat jännevälin, pysty- ja vaakasuorien kuormien, seismisten yhdistelmien (eurokoodi 8) ja eurokoodi 2:n edellyttämän minimimuodon perusteella. Jokainen rakennustyö, joka tarvitsee luvan rakentaa ja muussakin merkityksellisessä tilanteessa Suomessa, edellyttää rakenteiden suunnittelijan kirjoittamaa rakennesuunnitelmaa. Kunkin palkin määrä, mitat, betonin lujuusluokka ja teräsvahvistus määritetään siinä suunnitelmassa ja noudatetaan rakennustyössä tarkasti. Käytä tätä laskinta betonin hankintaan arviointityökaluna, mutta täytäntöönpano noudattaa hyväksyttyä suunnitelmaa. Merkittävien betonityömaiden osalta on aina suositeltavaa vahvistaa laskettu määrä toimittajan kanssa ennen lopullista tilausta.
Usein kysytyt kysymykset
Paljon betonia tarvitaan kuudelle 5 m:n palkille poikkileikkauksella 0,25×0,45 m?
Kuudelle suorakulmaisen 5,0 m pitkälle palkille 0,25×0,45 m poikkileikkauksella perustoimiala on 6 × 5,0 × 0,25 × 0,45 = 3,375 m³. 5 prosentin hukkaan menneen osuuden kanssa tilaus tulee olla 3,54 m³ betonia. Lisää toimittajasi hinta kuutiometriltä laskimeen saadaksesi arvion kustannuksista pumppaus ja asennus pois lukien.
Mitä eroa on kerroksen palkin ja perustuksen palkin välillä?
Kerroksen palkki on vaaka-elementti, joka yhdistää pylväät kunkin laatan tasolla ja siirtää pystysuorat kuormat pylväille. Perustuksen palkki eli stabilointipalkki on maassa, yhdistää perustuksia keskenään kuormanjakamisen ja epätasaisten painumisten vastustamisen nimissä. Perustuksen palkkeilla on yleensä suuremmat poikkileikkaukset (0,25–0,40 × 0,50–0,80 m) ja ne unohdetaan usein betonin arvioista, koska ne eivät näy rakennustyömaalla.
Mitä betonin lujuusluokkaa käytetään omakotalojen palkkeissa Suomessa?
Tavallisen kahden tai kolmikerroksen omakotaloissa käytetään yleisesti C25/30-lujuusluokkaa, joka täyttää eurokoodi 2:n vaatimukset useimmissa sisäympäristöissä. Neljän tai useamman kerroksen rakennuksissa, suurilla seismisilla alueilla tai merenrannan lähellä sijaisevissa rakennuksissa rakenteiden suunnittelija voi vaatia C30/37-luokkaa tai sitä korkeampaa. C20/25-luokkaa käytetään poikkeuksellisissa tapauksissa sisäympäristön kuivissa olosuhteissa pieniksi kuormitetuissa palkkeissa.
Mikä on oikea hukkaan menneen osuuden suuruus betonin palkkeille?
Betoniautolla kuljetetulla betonilla 5 % on normaali hukkaan menneen osuuden kerroin. Remonttibetonikoneen kanssa sekoitetulla betonilla hukkaan menetetty määrä nousee 8–10 prosenttiin johtuen suuremmasta vaihtelusta sekoitussuhteessa ja purkausvähenemästä. Jos betonointia tarvitsee pumppu, kannattaa lisätä 0,3–0,5 m³ betonille, joka jää pumppuputkeen.
Kuinka lasketaan palkit, joilla on eri pituuksia tai poikkileikkauksia?
Laske jokaisen samansuuristen palkkien ryhmän osatilavuus erikseen ja summa tilavuudet. Esimerkiksi: neljä pääpalkkia 6,0 m pitkää 0,25×0,50 m poikkileikkauksella antavat 3,0 m³ perustoimialaa; kolme sivupalkkia 4,0 m pitkää 0,20×0,40 m poikkileikkauksella antavat 0,96 m³ perustoimialaa. Perustoimiala yhteensä on 3,96 m³. 5 prosentin hukkaan menneen osuuden kanssa tilaus on 4,16 m³.
Milloin palkkeille tarvitsee rakennesuunnitelma Suomessa?
Rakennesuunnitelma on pakollinen kaikissa rakennustyöissä, jotka tarvitsevat luvan tai joista tulee ilmoitus rakentamislain mukaan. Rakennesuunnitelman tulee laadintaa rakenteiden insinööri, joka on merkitty Insinööriliiton rekisteriin, ja se määrittelee palkkien mitat, betonin lujuusluokan, raudoituksen ja valmistusselosteen tiedot. Pienempissakin rakennusprojekteissa rakenteiden ammattilaisen kuuluminen on aina suositeltavaa ennen betoniimua aloittamista.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Näytä kaikki laskurit: Rakenteet ja materiaalit →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 3. kesäkuuta 2026
Tämä laskin antaa arvion palkin betonin tilavuudesta annettujen mittojen perusteella. Se ei korvaa rakenteiden ammattilaissuunnitelmaa. Rakentaminen tulee tehdä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Todelliset betoniaineet ja olosuhteet voivat vaikuttaa lopulliseen tilavuuteen.