Siirry pääsisältöön

Rimoituksen laskuri: rimat ja juoksumetrit katolle

Laskee rimojen määrän ja juoksumetrit mille tahansa katolle rimavälin ja lappeiden mittojen perusteella. Näyttää myös ostettavien rimapalojen määrän.

Kahden lappeen katossa, jonka lappeen pituus on 5 m ja leveys 7 m, rimaväli on 34 cm ja hukkamarginaali 10 %, rimoitukseen tarvitaan **231 juoksumetriä** rimaa. Tämä vastaa 58 kappaletta 4 metrin rimoja tai 47 kappaletta 5 metrin rimoja. Yhdellä lappeella on ⌊5 / 0,34⌋ + 1 = 15 rimaa, joiden yhteispituus on 15 × 7 = 105 m, joten kahdella lappeella rimoja on 210 juoksumetriä ennen marginaalia.

Tämä laskuri arvioi rimoituksen materiaalimäärän. Se laskee rimojen lukumäärän jokaiselle lappeelle, juoksumetrit ilman marginaalia ja marginaalin kanssa sekä ostettavien kappaleiden määrän valitulla myyntipituudella. Tulokset ovat yhtä tarkkoja kuin syötetyt mitat, joten lappeiden pituus ja leveys kannattaa mitata huolellisesti paikan päällä tai laskea ne piirustuksista.

Rimaväli on laskennan tärkein yksittäinen arvo. Kattotiilen valmistaja määrittää sallitun rimavälin, ja sen ylittäminen voi heikentää tiilten päällekkäisyyttä ja katon tiiviyttä sateessa ja kovassa tuulessa. Pienempi rimaväli lisää rimojen määrää ja materiaalikustannusta. Siksi arvo kannattaa tarkistaa kattotiilen asennusohjeesta ennen laskentaa.

Laskuri sopii tavallisille harjakatoille ja useamman lappeen katoille, joissa lappeet ovat säännölliset ja symmetriset. Monimutkaiset geometriat, kuten laaksot, ikkunoiden ja läpivientien aiheuttamat leikkaukset sekä rakenteellinen mitoitus vaativat erillisen tarkastelun. Jos katon muoto poikkeaa tavanomaisesta, laskurin tulos toimii suuntaa antavana arviona. Ennen tilausta tulos kannattaa vertailla piirustuksiin, koska pienikin muotoero voi muuttaa lappeiden mittoja ja siten rimojen määrää.

Ennen laskentaa kannattaa tarkistaa, että mitat ovat oikeissa yksiköissä. Lappeen mitat syötetään metreinä ja rimaväli senttimetreinä. Virheellinen yksikkö on yleinen syy siihen, että tulos näyttää selvästi väärältä, esimerkiksi silloin, kun rimaväli syötetään metreinä senttimetrien sijaan.

Jos lappeet ovat erikokoisia, laske jokainen lappe erikseen ja yhdistä tulokset. Näin tulos pysyy oikeana myös epäsymmetrisissä katoissa ja ostotilaus perustuu todellisiin mittoihin.

Tulos päivittyy automaattisesti.

Etäisyys räystäältä harjalle lappeen suuntaisesti mitattuna.

Lappeen sivuttainen pituus harjan suuntaisesti.

Katon kaltevien lappeiden lukumäärä. Asuintaloissa kaksi on yleisin.

Peräkkäisten ruoteiden keskeltä keskelle mitattu väli. Lusa-tiili: 33–35 cm; Marseille: 34–37 cm; kourutiili: 29–32 cm.

Ostettavien ruoteiden pituus. Yleisimmät pituudet ovat 4 m ja 5 m.

Sisältää leikkaukset, liitokset ja hävikin. Puuruoteille suositellaan 10–15 %.

Ruoteen hinta juoksumetriä kohti. Jätä tyhjäksi, jos haluat vain määrät.

Ruoteita lapetta kohti

15ruodetta

Yhteensä 2 lappeelle.

Juoksumetrit (ilman hukkavaraa)
210,0 ml
Juoksumetrit (hukkavaroineen)
231,0 ml
Ostettavat kappaleet
58 4 m:n kappaletta
Jaa

Miten se toimii

1

Mitataan lappeen pituus metreinä räystäältä harjalle pitkin kattopintaa.

2

Mitataan lappeen leveys metreinä harjan suuntaisesti.

3

Valitaan lappeiden määrä ja syötetään rimaväli senttimetreinä kattotiilen asennusohjeen mukaan (laskennassa 34 cm on 0,34 m).

Kaava

N = ⌊C / i⌋ + 1 | M_yht = N × L × n_lappeet | M_marginaalilla = M_yht × (1 + d / 100) | P = ⌈M_marginaalilla / c⌉
N — Rimojen määrä lappeella
C — Lappeen pituus räystäältä harjalle, kaltevaa pintaa pitkin (m)
i — Rimaväli, keskilinjasta keskilinjaan (m). Kenttään syötetään senttimetreinä, esimerkiksi 34 cm on 0,34 m
L — Lappeen leveys, harjan suuntainen (m)
n_lappeet — Lappeiden määrä katossa
M_yht — Rimojen juoksumetrit ilman hukkamarginaalia (jm)
d — Hukkamarginaali (%)
M_marginaalilla — Rimojen juoksumetrit hukkamarginaali mukaan lukien (jm)
P — Ostettavien rimojen kappalemäärä (kpl)
c — Valitun rimojen myyntipituus (m)

Miten laskenta toimii

Rimoitus: rimojen määrä ja juoksumetrit

Rimoitus on kattorakenteen puinen tai muu kantava alusta, jonka päälle kattotiili, betonitiili tai muu katemateriaali kiinnitetään. Rimat asennetaan vaakasuoraan, räystään suuntaisesti, ja ne sijoitetaan peräkkäin lappeen pituussuunnassa räystäältä harjalle. Laskuri vastaa kahteen kysymykseen: montako rimaa kukin lappe tarvitsee ja kuinka monta juoksumetriä rimaa tämä vastaa kokonaisuudessaan. Lisäksi juoksumetrit muunnetaan kappalemääriksi valitun myyntipituuden mukaan.

Rimojen määrä ei riipu suoraan katteen painosta tai kattotyypistä. Se riippuu lappeen pituudesta, rimavälistä ja lappeiden leveydestä. Katteen tyyppi vaikuttaa laskentaan vain rimavälin kautta, koska kattotiilen valmistaja määrittää sen.

Kaava askel askeleelta

Laskenta alkaa kaavasta N = ⌊C / i⌋ + 1. Lappeen pituus C jaetaan rimavälillä i, ja tulos pyöristetään alaspäin. Näin saadaan täysien rimavälien määrä. Siihen lisätään yksi, koska rimojen määrä on aina yhtä suurempi kuin rimavälien määrä. Lisärima sijoitetaan lappeen yläosaan, lähelle harjaa.

Esimerkiksi 5 metrin lappeella ja 34 cm:n rimavälillä ⌊5 / 0,34⌋ = ⌊14,7⌋ = 14 täyttä väliä, joten rimoja tarvitaan 15. Kun lappeen leveys on 7 m, yksi lappe vaatii 15 × 7 = 105 juoksumetriä rimaa. Kaksi tällaista lappetta tuottavat yhteensä 210 juoksumetriä ennen hukkamarginaalia.

Laskuri ei mallinna rimojen tarkkaa sijaintia lappeen yläreunassa. Pienet sovitukset harjan lähellä kuuluvat asentajan työhön, eikä niitä lasketa erikseen.

Rimaväli määrää koko laskennan

Rimaväli on mitta, joka määrää, kuinka tiheästi rimat sijoittuvat. Se mitataan kahden peräkkäisen rimojen keskilinjojen välisenä etäisyytenä kattopintaa pitkin. Kenttään arvo syötetään senttimetreinä, mutta kaavassa se on metreinä: 34 cm vastaa 0,34 m. Arvo on aina kattotiilen valmistajan asennusohjeesta, koska se perustuu tiilten muotoon ja päällekkäisyyteen. Jos rimaväli on liian suuri, tiilien päällekkäisyys jää liian pieneksi ja katon tiiviys heikkenee sateessa tai tuulessa. Jos rimaväli on liian pieni, rimoja tulee tarpeettoman paljon.

Rimavälin muuttaminen ei ole laskennallinen säätö. Se on rakennusteknillinen valinta, joka kuuluu katteen valmistajan ohjeisiin. Laskuri tarvitsee arvon sellaisenaan. Arvoa ei kannata kasvattaa vain siksi, että rimoja tarvittaisiin vähemmän, koska se heikentää katon tiiviyttä.

Lappeen pituuden mittaaminen

Lappeen pituus C on kaltevaa pintaa pitkin mitattu etäisyys räystäältä harjalle. Se ei ole vaakasuora projektio, joka näkyy kuvasta tai pohjapiirroksesta. Pituus mitataan kiinnittämällä mittanauha räystään ulkoreunaan ja vetämällä se kattopintaa pitkin harjalle. Pituus voidaan myös laskea Pythagoraan lauseella, kun tunnetaan vaakaprojektio ja korkeusero. Tämä on oleellista myös uudisrakennuksessa, jossa tiiliä ei vielä ole asennettu ja mittaus tehdään rakenteen päältä.

Lappeen leveys ja useat lappeet

Lappeen leveys L mitataan harjan suuntaisesti. Se vastaa rimojen pituutta kussakin lappeessa, joten jokainen rima kattaa koko leveyden. Harjakatolla on tavallisesti kaksi lappetta, joiden leveys on sama. Neljän lappeen katossa päätylappeiden leveys vaihtelee harjan ja kulmien välillä. Kaavassa käytetään yhtä leveyttä kaikille lappeille, joten epätasaisissa katoissa kannattaa laskea lappeet erikseen ja laskea tulokset yhteen. Jos mitta on epävarma, käytetään varmuuden vuoksi suurempaa leveyttä, jolloin arvio on varmemmin riittävä. Yksinkertaisessa harjakatossa lappeen leveys vastaa yleensä harjan pituutta, joten mittauksen voi tarkistaa myös harjan suuntaisesti. Tämä on nopea tarkistus ennen tilausta, ja se kannattaa tehdä aina.

Hukkamarginaali ja rimojen myyntipituus

Hukkamarginaali d kattaa leikkaukset rimojen päissä, liitokset harjalla ja räystäällä sekä vialliset rimat. Marginaali lisätään juoksumetreihin kaavalla M_marginaalilla = M_yht × (1 + d / 100). Sen suuruus riippuu kohteen monimutkaisuudesta. Suoralla katolla, jossa on vähän läpivientejä, marginaali voi olla pienempi kuin katolla, jossa on paljon leikkauksia. Esimerkeissä käytetään 10 prosentin marginaalia, mutta arvo on aina kohdekohtainen valinta.

Myyntipituus c vaikuttaa siihen, kuinka monta kappaletta ostetaan. Kappaleet lasketaan kaavalla P = ⌈M_marginaalilla / c⌉, eli kappalemäärä pyöristetään ylöspäin. Kun lappeen pituus sopii valittuun myyntipituuteen, leikkausjäte jää pienemmäksi. Kannattaa siis vertailla eri pituuksia ennen ostoa, erityisesti jos rimat tilataan kerralla koko katolle.

Esimerkki laskennasta askel askeleelta

Tarkastellaan harjakattoa, jossa on kaksi lappetta. Kummankin lappeen pituus C on 5 m ja leveys L on 7 m. Rimaväli i on 34 cm eli 0,34 m, rimojen myyntipituus on 4 m ja hukkamarginaali d on 10 prosenttia.

Ensin lasketaan rimojen määrä yhdelle lappeelle: N = ⌊5 / 0,34⌋ + 1 = 15. Seuraavaksi lasketaan juoksumetrit ilman marginaalia: M_yht = 15 × 7 × 2 = 210 jm. Hukkamarginaalin kanssa juoksumetrit ovat M_marginaalilla = 210 × (1 + 10 / 100) = 231 jm. Lopuksi kappalemäärä on P = ⌈231 / 4⌉ = ⌈57,75⌉ = 58 kappaletta.

Sama laskenta toistetaan vaihtamalla myyntipituus viiteen metriin. Silloin P = ⌈231 / 5⌉ = ⌈46,2⌉ = 47 kappaletta. Pidempi rima vähentää kappalemäärää, mutta juoksumetrit pysyvät samoina. Kappaleiden määrä on siis aina laskettava valitulle pituudelle erikseen.

Ennen tilausta

Ennen rimojen tilaamista kannattaa käydä läpi muutama tarkistus. Varmistetaan, että kaikkien lappeiden pituudet ja leveydet on mitattu samalla tavalla, ja verrataan tulosta katon kokonaisnäkymään. Tarkistetaan rimavälin arvo kattotiilen asennusohjeesta ennen tilausta, koska tilaus perustuu siihen. Jos katossa on ikkunoita tai läpivientejä, otetaan niiden leikkausjäte huomioon hukkamarginaalin suuruudessa.

Lopuksi tarkistetaan, että rimojen pituudet ja määrät vastaavat työn aikataulua ja varastointitilaa. Pitkät rimat vaativat tilaa ja huolellista käsittelyä, joten myös se vaikuttaa valintaan myyntipituudesta.

Milloin laskuri ei riitä

Laskuri on tarkoitettu säännöllisille lappeille. Se ei sovellu kulmiin, joissa lappeet kohtaavat vinosti, kuten kulmaharjoihin tai laaksoihin, eikä katkonaisiin kattoihin, joissa on useita ikkunoita, kattoikkunoita tai läpivientejä. Myös L- tai T-muotoiset katot vaativat erillisen tarkastelun, koska lappeiden pituudet ja leveydet vaihtelevat. Suomessa katon kuormat, kuten lumikuorma ja tuulikuorma, vaikuttavat rimoituksen ja kantavan rakenteen mitoitukseen. Kuormat määritetään standardin SFS-EN 1991 (Eurokoodi 1) mukaan, ja ne riippuvat paikkakunnasta. Laskuri ei tarkista näitä.

Yleiset virheet

Yleisin virhe on lappeen mittaaminen vaakasuoraan. Tällöin pituus jää todellista lyhyemmäksi ja rimoja tulee liian vähän. Toinen virhe on unohtaa lappeiden määrä, jolloin tulos koskee vain yhtä kattopintaa. Kolmanneksi rimavälin arvo otetaan usein muistista tai toisen tuotteen ohjeesta, vaikka kattotiili vaihtuu. Neljänneksi hukkamarginaali jätetään kokonaan pois, mikä johtaa vajaaseen tilaukseen, kun työ on jo alkanut.

Virheitä vähentää, kun mitat kirjataan ylös heti mittauksen jälkeen. Lappeen pituus, leveys ja rimaväli kannattaa kirjata samalle riville, jolloin kukin lappe on helppo tarkistaa ennen laskentaa. Kirjatut mitat toimivat myös myöhemmin, jos tilaus pitää tarkistaa tai toimittaja kysyy lisätietoja.

Lopuksi kannattaa tarkistaa, että tulos on järkevä. Rimojen kokonaismäärä vastaa suunnilleen lappeen pituutta jaettuna rimavälillä, kerrottuna leveydellä ja lappeiden määrällä.

Määräykset ja asiantuntija

Rakentamista Suomessa ohjaa rakentamislaki (751/2023) ja Suomen rakentamismääräyskokoelma. Puisten kantavien rakenteiden mitoitukseen sovelletaan eurooppalaista standardia SFS-EN 1995 (Eurokoodi 5), jota käytetään Suomessa rakentamismääräysten kautta. Laskuri ei ota kantaa rakenteen kestävyyteen, joten rimojen koon ja tukivälin arvioi pätevä suunnittelija. Lupakysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä rimaväli tarkoittaa katossa?

Rimaväli on etäisyys kahden peräkkäisen rimojen keskilinjojen välillä, mitattuna kattopintaa pitkin. Se määrää, kuinka monta tiiliriviä kukin rima tukee ja kuinka paljon tiilet menevät päällekkäin. Arvon kattotiilen valmistaja ilmoittaa asennusohjeessaan, ja se vaihtelee tiilityypeittäin. Rimavälin ylittäminen voi heikentää katon tiiviyttä sateessa ja tuulessa, joten arvoa ei kannata arvata tai ottaa toisen tuotteen ohjeesta.

Kuinka monta rimaa tarvitsen kahden lappeen katolle, jonka lappeen pituus on 5 m ja leveys 8 m?

Kun rimaväli on 34 cm, yksi lappe tarvitsee ⌊5 / 0,34⌋ + 1 = 15 rimaa. Lappeen leveys on 8 m, joten yhden lappeen rimojen juoksumetrit ovat 15 × 8 = 120 ja kahden lappeen yhteensä 240 ilman marginaalia. Kymmenen prosentin hukkamarginaalilla juoksumetriä tulee 264. Neljän metrin rimoja tarvitaan 66 kappaletta ja viiden metrin rimoja 53 kappaletta.

Mitä puulajia rimoihin yleensä käytetään Suomessa?

Rimoihin käytetään yleisesti kuusta ja mäntyä, jotka ovat kotimaisia havupuulajeja. Kosteille paikoille tai rakenteisiin, jotka ovat alttiita sateelle, valitaan painekyllästetty puutavara. Kyllästys valitaan käyttöluokan mukaan, ja käyttöluokat on määritelty standardissa SFS-EN 335. Rimojen mitat valitaan kuormien ja jännevälin perusteella, ja mitoituksesta vastaa suunnittelija. Laskuri ei ota puulajia huomioon, koska tulos perustuu geometriaan ja myyntipituuteen.

Mittaanko lappeen pituuden kaltevaa vai vaakasuoraa pintaa pitkin?

Lappeen pituus mitataan kaltevaa pintaa pitkin räystäältä harjalle. Vaakaprojektio on aina lyhyempi kuin todellinen pituus. Esimerkiksi 4,5 metrin vaakaprojektiolla ja 30 prosentin kaltevuudella pituus on noin 4,70 metriä. Pituuden voi laskea Pythagoraan lauseella, kun tunnetaan vaakaprojektio ja korkeusero. Laskuri tarvitsee juuri tämän kaltevan pituuden, koska rimat asennetaan kaltevalle pinnalle.

Mikä hukkamarginaali rimoitukseen on sopiva?

Hukkamarginaali valitaan kohteen mukaan, ei yhden yleisen ohjeen mukaan. Se kattaa leikkaukset rimojen päissä, liitokset harjalla ja räystäällä sekä vialliset rimat. Yksinkertaisella harjakatolla, jossa on vähän läpivientejä, pienempi marginaali voi riittää. Monimutkaisella katolla, jossa on paljon leikkauksia, kannattaa varata enemmän. Esimerkeissä käytetään 10 prosentin marginaalia, mutta oikea arvo riippuu suunnitelmasta ja työn kulusta.

Milloin katon rimoitus kannattaa teettää ammattilaisella?

Ammattilaisen suunnitelma tai tarkistus kannattaa, kun katossa on laaksoja, kulmaharjoja, rakenteellisia kattoikkunoita, L- tai T-muotoinen geometria tai pitkiä jänneväliä. Sama koskee tilanteita, joissa katto sijaitsee alueella, jossa lumi- tai tuulikuormat ovat tavallista suurempia. Kuormat määritetään standardin SFS-EN 1991 (Eurokoodi 1) mukaan. Rakennesuunnittelija tai pätevä suunnittelija arvioi rimojen koon ja tukivälit rakentamismääräysten mukaan. Laskuri antaa vain materiaalimäärän, ei rakenteellista mitoitusta.

Aiheeseen liittyvät laskurit

Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 3. heinäkuuta 2026

Laskuri antaa materiaalimäärien arvion. Tulokset eivät korvaa mittausta paikan päällä eikä rakennesuunnittelijan mitoitusta. Rimojen koon, jänneväliin ja kuormien mukaiset vaatimukset arvioi pätevä suunnittelija rakentamismääräysten mukaisesti.