Marseille-kattotiilten määrä neliometriä kohden

Miten laskenta toimii

Marseille-kattotiilet: kappalemäärä, mallit ja laskenta

Marseille-kattotiili on keraaminen kattotiili, jonka sivu- ja yläsauma lukittuvat toisiinsa. Lukitus yksinkertaistaa asennusta ja lyhentää kattotyön kestoa verrattuna tiileen, joka vaatii kiinnityksen enemmän käsityötä. Nimi viittaa Marseilleen, Ranskan etelärannikon kaupunkiin.

Tässä laskurissa Marseille-kattotiilten määrä lasketaan katon pinta-alasta, valitusta mallista ja hävikkimarginaalista. Laskuri ei arvioi kattorakenteen kestävyyttä, lumikuormaa eikä tuulen vaikutuksia. Se on tarkoitettu määrittämään tilattavan materiaalin määrä silloin, kun katon muoto ja mitat tunnetaan.

Kaksi mallia ja niiden kappaletiheys

Laskurissa on kaksi valmiiksi määriteltyä mallia: Standard ja Grande. Standard-mallin kappaleet ovat pienempiä, joten yhtä neliömetriä kohden tarvitaan niitä enemmän. Grande-mallin kappaleet ovat suurempia, joten samalle pinta-alalle tarvitaan vähemmän kappaleita. Mallien tarkat mitat ja kappaletiheys vaihtelevat valmistajan mukaan, ja ne tarkistetaan aina tuoteselosteesta.

Laskurin oletusarvoina käytetään tiheyksiä 16 kpl/m² (Standard) ja 13 kpl/m² (Grande). Ne ovat esimerkkiarvoja, joita ei ole sidottu tiettyyn tuotteeseen. Jos valmistajan tuoteseloste ilmoittaa toisen tiheyden, se on aina parempi lähtökohta kuin oletusarvo. Mukautettu-valinnalla voidaan syöttää oma arvo.

Esimerkiksi 100 m² vinopinta-alalla ja 10 %:n hävikkimarginaalilla, kun käytetään edellä mainittuja esimerkkiarvoja, Standard-mallilla tarvitaan 1 760 kappaletta ja Grande-mallilla 1 430 kappaletta. Ero on 330 kappaletta. Tämä ero näkyy kuormalavojen määrässä, kuljetuksessa ja työmaan varastotilassa.

Vinopinta-ala ja pohjapinta-ala

Laskuri tarvitsee katon todellisen vinopinta-alan, ei rakennuksen pohjapinta-alaa. Nämä arvot eivät ole koskaan samat, koska katto nousee kaltevuuden mukaan. Mitä jyrkempi katto on, sitä suurempi ero pohjapinta-alan ja vinopinta-alan välillä on.

Pohjapinta-alan muuntamiseksi vinopinta-alaksi käytetään kaavaa:

Vinopinta-ala = Pohjapinta-ala × √(1 + (kaltevuus % ÷ 100)²)

Kaltevuudella 30 % kerroin on noin 1,044, eli vinopinta-ala on noin 4,4 % suurempi kuin pohjapinta-ala. Kertoimet ovat noin 1,059 kaltevuudella 35 % ja noin 1,097 kaltevuudella 45 %. Esimerkiksi 80 m² pohjapinta-alalla ja 35 %:n kaltevuudella vinopinta-ala on noin 84,7 m². Tämä arvo syötetään laskuriin.

Pohjapinta-ala on helpompi mitata, mutta se ei kerro, kuinka paljon tiiltä katto todella vaatii. Jos pohjapinta-alaa käytetään suoraan, tilaus jää liian pieneksi. Puuttuvat tiilet joudutaan tilaamaan myöhemmin, ja uusi erä voi erota vanhasta värisävyltään tai pinnoitteeltaan.

Miten laskuri kokoaa tuloksen

Laskuri toimii kahdessa vaiheessa. Ensin vinopinta-ala kerrotaan kappaletiheydellä, jolloin saadaan tiilimäärä ilman hävikkiä. Sen jälkeen tulos kerrotaan marginaalikertoimella, joka saadaan jakamalla hävikkimarginaali sadalla ja lisäämällä tulos ykköseen. Lopuksi määrä pyöristetään ylöspäin kokonaiseksi kappaleeksi, koska puolikasta tiiltä ei voi tilata. Pyöristys ylöspäin on tärkeää, sillä alaspäin pyöristäminen jättäisi tilauksen aina hieman vajaaksi.

Esimerkiksi 100 m² vinopinta-alalla, kolmella lappeella ja 15 %:n marginaalilla tarvitaan esimerkkitiheyksillä Standard-mallilla 1 840 kappaletta ja Grande-mallilla 1 495 kappaletta. Laskenta on sama, mutta marginaali on suurempi, koska katossa on useita lappeita ja leikkauksia.

Kaltevuus ja katon muoto

Marseille-kattotiili on tarkoitettu kattoihin, joiden kaltevuus on vähintään valmistajan ilmoittama raja. Raja on tuotekohtainen, ja se ilmoitetaan asennusohjeessa. Liian loivalla katolla vesi voi kulkeutua saumojen yli, mikä lisää vuotoriskiä. Kaltevuutta ei siksi kannata valita pelkästään ulkonäön perusteella.

Suomen olosuhteissa kaltevuuden valintaan vaikuttavat erityisesti lumikuorma ja tuulen vaikutus. Näiden kuormien mitoitukseen liittyvät eurooppalaiset standardit SFS-EN 1991-1-3 (lumikuorma) ja SFS-EN 1991-1-4 (tuulikuorma) kansallisine liitteineen, joihin Suomen rakentamismääräyskokoelma viittaa. Laskuri ei korvaa tätä arviota. Kun kattomuoto on monimutkainen, mitoitus tarkistetaan rakennesuunnittelijan kanssa ennen tilausta.

Katon muoto vaikuttaa myös hävikkiin. Useat lappeet, laaksot ja harjat lisäävät leikkausten määrää, ja jokainen leikkaus tuottaa hävikkiä.

Hävikkimarginaali ja saman erän tilaaminen

Hävikkimarginaali kattaa leikkaukset, rikkoutuneet kappaleet ja myöhemmät korjaukset. Marginaali valitaan katon muodon mukaan. Yksinkertaisella katolla, jossa on yksi tai kaksi suorakulmaista lappeetta, marginaali on pienempi. Katolla, jossa on useita lappeita, laaksoja, harjoja tai kattoikkunoita, marginaali on suurempi. Epäsäännöllisissä kattomuodoissa tai historiallisissa kohteissa marginaali arvioidaan kohdekohtaisesti.

Marginaali toimii myös varastona. Saman mallin tiilet eri valmistuserästä voivat erota mitoissa, värisävyssä tai pinnoitteen kiillossa. Erot näkyvät usein vasta muutaman vuoden ulkoilun jälkeen, joten korjauksia varten tilataan kaikki tiilet samasta erästä ja ylimääräiset kappaleet säilytetään varastossa.

Tilausmäärän tarkistus työmaalla

Ennen tilausta katon pinta-ala tarkistetaan mittaamalla jokainen lappeen osa erikseen. Lappeen leveys ja pituus mitataan vinopinnan suuntaisesti, pinta-ala lasketaan, ja tulos lisätään muiden lappeiden summaan. Kattoikkunoiden ja piippujen aukot voidaan vähentää pinta-alasta, mutta niiden ympärys lisää leikkauksia ja hävikkiä. Siksi marginaali pidetään korkeampana myös aukkojen vähentämisen jälkeen.

Mittoja tarkistetaan rakennesuunnitelmasta, jos sellainen on saatavilla. Suunnitelmasta näkee kattokaltevuuden, lappeiden jaon ja muutokset, jotka eivät näy pohjapiirroksessa. Kun mitat on tarkistettu, vinopinta-ala syötetään laskuriin ja tulos verrataan valmistajan tuoteselosteen kappaletiheyteen. Erot selvitetään ennen tilausta eikä asennuksen aikana.

Lisätarvikkeet, jotka kannattaa arvioida erikseen

Marseille-katto tarvitsee muitakin osia kuin pelkkiä tiiliä. Näitä ei lasketa tässä laskurissa, mutta ne kannattaa huomioida budjetissa ja tilauksessa: harjatiilet, päätykappaleet, räystäs- ja reunaratkaisut, tiilten kiinnikkeet, koukut ja aluskate. Aluskatteen materiaali ja asennustapa riippuvat katon rakenteesta ja tuuletuksesta, joten niiden mitoitus kuuluu kattosuunnitteluun.

Milloin laskuria ei kannata käyttää

Laskuri ei sovellu muiden kattotiilityyppien laskentaan, koska kappaletiheys ja mitat ovat tyyppikohtaisia. Samoin se ei sovellu peltikattoon. Jos katto koostuu monista erikokoisista osista tai kattoikkunoita on paljon, pinta-alat lasketaan osittain käsin ja summa lasketaan erikseen. Laskuria ei käytetä rakennesuunnittelun perusteena.

Yleisiä virheitä

Yleisimmät virheet liittyvät pinta-alaan ja hävikkimarginaaliin. Pohjapinta-alan syöttäminen aliarvioi tarpeen. Mallin valitseminen ilman mittatarkistusta voi johtaa väärään kappalemäärään. Liian pieni hävikkimarginaali monimutkaisella katolla pakottaa tilaamaan lisää myöhemmin. Tiilten tilaaminen eri erissä on myös yleinen virhe, ja se näkyy katossa visuaalisesti. Valmistajan ilmoittaman kappaletiheyden jättäminen huomiotta on toinen usein toistuva virhe. Myös lisätarvikkeiden unohtaminen on yleinen ongelma. Jos laskurin tulos tilataan sellaisenaan, harjatiilet, päätykappaleet tai kiinnikkeet voivat puuttua juuri työn keskeltä. Mallien sekoittaminen samalle katolle on myös usein huomaamaton virhe: kun Standard- ja Grande-kappaleita käytetään samassa pinnassa, saumat eivät asetu linjaan ja katon ulkonäkö jää epätasaiseksi.

Kappalehinta ja kustannusarvio

Kappalehinta on vapaaehtoinen kenttä. Kun hinta syötetään, laskuri näyttää arvion pelkän tiilimateriaalin kustannuksesta. Arvio ei sisällä kuljetusta, lisätarvikkeita, asennustyötä eikä arvonlisäveroa. Hinnat tarkistetaan suurten rakennustarvikeliikkeiden ja paikallisten toimittajien ajantasaisista hinnastoista. Hinnat muuttuvat usein, joten laskurin tulos on suuntaa antava.

Lähteet ja tarkistus

Kattotiilten tuotemääritykset ja -vaatimukset on eurooppalaisessa standardissa EN 1304, jonka suomenkielinen versio on SFS-EN 1304. Rakennustuotteiden markkinoille saattamisessa sovelletaan EU:n rakennustuoteasetusta (EU) 305/2011. Valmistajan suoritustasoilmoitus ja CE-merkintä kertovat, mitä ominaisuuksia tuote on todennut. Lumi- ja tuulikuorman mitoitus perustuu standardeihin SFS-EN 1991-1-3 ja SFS-EN 1991-1-4 kansallisine liitteineen. Lopullisen tilauksen perustana kannattaa käyttää valmistajan tuoteselostetta ja työmaalla tehtyä mittausta.

Kappaletiheyden vahvistus kannattaa pyytää valmistajalta tai tavarantoimittajalta kirjallisesti ennen tilausta, jolloin tulos perustuu dokumentoituun tietoon eikä oletusarvoon. Hinnan syöttäminen on hyödyllistä erityisesti vertailussa: kun saman pinta-alan arvio lasketaan kahdelle mallille, ero näkyy suoraan kustannuksissa.