Portaiden askelmien laskuri Blondelin kaavalla

Miten laskenta toimii

Portaiden askelmien laskenta ja Blondelin sääntö

Portaiden mitoitus alkaa kahdesta arvosta: kerrosten välisestä kokonaiskorkeudesta ja askelmien mitoista. Jokaisella askelmalla on kaksi pintaa. Nousu on pystysuora osa, joka määrää askelman korkeuden. Askelman syvyys on vaakasuora osa, jolle jalka asetetaan. Näiden kahden suhde ratkaisee, tuntuvatko portaat luontevilta, rasittavilta vai vaarallisilta.

Laskuri määrittää askelmien määrän, todellisen nousun, Blondelin mukaisen suositellun askelman syvyyden ja portaiden kokonaispituuden. Tulokset perustuvat kolmeen kaavaan, jotka käydään läpi tässä osiossa.

Blondelin sääntö

François Blondel esitti portaiden suunnittelusääntönsä teoksessaan Cours d'architecture (1675). Hän havaitsi, että ihmisen luonnollinen askelpituus tasaisella pinnalla on noin 63 cm. Portaissa jokainen askel etenee samalla sekä vaakasuunnassa että pystysuunnassa, joten kokonaisuus toimii luontevasti vain, kun nousu ja askelman syvyys ovat tasapainossa. Tämä tasapaino ilmaistaan kaavalla:

2R + G = 63 cm

Jossa R on todellinen nousu ja G on askelman syvyys. Kaava määrittää joukon mukavia yhdistelmiä. Kun R = 17 cm, G on noin 29 cm. Kun R = 19 cm, G on noin 25 cm. Mitä korkeampi nousu, sitä matalampi askelman syvyys tarvitaan, jotta kokonaisuus pysyy tasapainossa.

Laskurin tilanäyttö ja ohjearvot

Laskurin tilanäyttö vertaa tulosta Blondelin vakioon 63 cm. Mitä kauempana 2R + G -arvo on vakiosta, sitä epätasapainoisempi portaikko on. Tulkinta kuuluu kuitenkin suunnittelijalle, eikä laskuri tarkista rakentamismääräysten vaatimuksia. Vaatimukset kannattaa tarkistaa erikseen, kuten jäljempänä kerrotaan.

Laskenta askel askeleelta

Oletetaan portaat, joiden kokonaiskorkeus on 280 cm ja tavoiteltu nousu 17 cm:

1. Askelmien määrä = pyöristys(280 ÷ 17) = pyöristys(16,47) = 16 askelmaa
2. Todellinen nousu = 280 ÷ 16 = 17,50 cm
3. Blondelin mukainen askelman syvyys = 63 − (2 × 17,50) = 63 − 35 = 28 cm
4. Tarkistus: 2 × 17,50 + 28 = 35 + 28 = 63 cm, eli kaava toteutuu
5. Portaiden kokonaispituus = 16 × 28 = 448 cm

Pyöristys tarkoittaa lähimpään kokonaislukuun pyöristämistä. Askelmien määrä on aina kokonaisluku, joten todellinen nousu poikkeaa tavoitteesta usein. Tässä esimerkissä ero on 0,5 cm. Pieni ero on tavallinen, mutta se kannattaa huomioida laskemalla todellinen nousu ja Blondelin tulos uudelleen.

Jos käytettävissä oleva tila on pienempi kuin 448 cm, askelman syvyyttä voi pienentää. Esimerkiksi 22 cm syvyydellä pituus on 16 × 22 = 352 cm. Blondelin tarkistus antaa tällöin 2 × 17,50 + 22 = 57 cm, eli tulos jää selvästi alle vakion 63 cm. Tällöin portaiden tuntuma muuttuu, ja tilanne kannattaa arvioida uudelleen.

Esimerkki remonttikohteesta

Vanhan talon portaikossa kerrosten välinen korkeus on 262 cm, ja tavoitteena on 18 cm:n nousu. Askelmien määrä on 262 ÷ 18 = 14,56, joka pyöristyy 15 askelmaan. Todellinen nousu on tällöin 262 ÷ 15 = 17,47 cm. Blondelin mukainen askelman syvyys on 63 − (2 × 17,47) = 28,06 cm, eli noin 28 cm. Portaan pituus on 15 × 28,06 = 421 cm. Jos tilaa on vähemmän, portaat voidaan jakaa kahteen lentoon, jolloin askelmat jakautuvat seitsemään ja kahdeksaan askelmaan. Tällöin lentojen pituudet ovat noin 196 cm ja 224 cm, ja niiden väliin tulee välitasanne.

Kaksi lentoa ja välitasanne

Kun tila ei riitä yhteen suoraan lentoon, portaat jaetaan kahteen lentoon, joiden välissä on välitasanne. Askelmien kokonaismäärä säilyy, mutta ne jakautuvat lentojen kesken. Esimerkissä 16 askelmaa jaetaan yleensä 8 askelmaan kummassakin lentossa. Kunkin lennon pituus on tällöin noin puolet kokonaispituudesta: 8 × 28 = 224 cm. Välitasanteen mitat valitaan tilan mukaan ja tarkistetaan rakennussuunnitelmassa. Koska välitasanne lisää tilantarvetta, sen vaikutus pohjapinta-alaan kannattaa arvioida kokonaisuutena.

Mitä tehdä, kun tulos ei sovi

Jos todellinen nousu tai Blondelin tulos ei tunnu sopivalta, tulosta voi korjata kahdella tavalla. Tavoiteltua nousua voi muuttaa, jolloin askelmien määrä voi muuttua. Askelman syvyyden muuttaminen ei vaikuta askelmien määrään, mutta muuttaa portaan pituutta. Käytännössä tila tarkistetaan ensin, ja vasta sen jälkeen valitaan nousu ja syvyys. Kun askelmien määrä muuttuu, todellinen nousu ja Blondelin tulos on aina laskettava uudelleen, sillä myös ne muuttuvat.

Rakentamismääräykset ja esteettömyys

Portaiden vaatimukset Suomessa perustuvat rakentamislakiin (751/2023), joka tuli voimaan vuoden 2025 alussa, ja sen nojalla annettuihin rakentamismääräyksiin. Lait ja asetukset löytyvät Finlexistä. Rakentamismääräykset on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, jonka julkaisee ympäristöministeriö. Ne asettavat vaatimuksia rakennusten turvallisuudelle ja käytettävyydelle, ja ne koskevat sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista.

Julkisissa ja yhteiskäyttöisissä rakennuksissa portaiden vaatimukset kannattaa tarkistaa erikseen, koska ne voivat poiketa asuinrakennusten vertailuarvoista. Asuinrakennuksissa Blondelin sääntö on suunnittelun lähtökohta, mutta lopullisen ratkaisun tekee suunnittelija yhdessä rakennusvalvonnan kanssa.

Kaide- ja käsijohdevaatimukset riippuvat portaan käytöstä, leveydestä ja sijainnista. Ne kannattaa tarkistaa rakennusvalvonnasta jo suunnitteluvaiheessa. Laskuri ei mitoita portaan kantavuutta, kiinnityksiä eikä kaiteita.

Materiaalit ja toimittajat Suomessa

Materiaali vaikuttaa portaan rakenteeseen ja siten todelliseen nousuun. Puuportaat ovat yleisiä asuinrakennuksissa, ja niiden askelmat tehdään usein mittatilaustyönä. Betoni- ja kiviportailla kerrospaksuus on hallittava tarkasti, koska askelmat valetaan tai asennetaan valmiina. Laatoitus tai muu pinnoite lisää askelman korkeutta, joten sen paksuus kannattaa ottaa huomioon ennen mittojen lukitsemista.

Askelmia ja portaiden osia hankitaan rakennustarvikkeita myyvistä suurista kaupoista sekä erikoistuneilta puutuotteiden ja kivituotteiden valmistajilta. Tilauksen yhteydessä kannattaa pyytää valmistajan tekniset mitat ja toleranssit. Ulkoportailla pakkanen ja kosteus lisäävät liukkautta ja halkeamariskiä, joten askelmien materiaali ja liukueste valitaan ulkokäyttöön sopivaksi.

Remonttikohteissa vanhan portaan mitat ovat usein epätarkkoja. Kerrosten välinen korkeus kannattaa mitata useasta kohdasta. Betoniportaissa askelmien määrä kannattaa lukita ennen muottien asennusta, jolloin korjauksia valun jälkeen ei tarvita.

Yleisiä virheitä

Yksi tavallinen virhe on pyöristää askelmien määrä ilman tarkistusta. Tällöin todellinen nousu voi jäädä lähelle tavoitetta, mutta kokonaisuus voi silti poiketa vertailuarvoista. Toinen virhe on laskea pelkkä nousu ja unohtaa askelman syvyys, jolloin Blondelin tarkistus jää tekemättä. Kolmas virhe on mitata kerrosten korkeus väärästä kohdasta, esimerkiksi ennen pinnoitteiden asentamista. Neljäs virhe on jättää pinnoitteen paksuus huomioimatta, vaikka laatoitus voi lisätä askelman korkeutta. Viides virhe on käyttää laskuria kierreportaisiin, joissa askelmien mitat vaihtelevat kapeasta sisäreunasta leveään ulkoreunaan.

Milloin laskuria ei kannata käyttää

Laskuri on tarkoitettu suoriin ja tasaisiin portaisiin. Kierreportaissa tai puolikierreportaissa askelten mitat vaihtelevat, joten Blondelin kaava ei sovi suoraan. Tikkaat ja erittäin jyrkät portaat kuuluvat eri ohjeistoihin. Ammattimaiset mitoitukset kannattaa aina tarkistaa rakennesuunnittelijalta, erityisesti kun portaat kantavat tai liittyvät muuhun rakenteeseen.

Tarkistuslista ennen rakentamista

• Kokonaiskorkeus on mitattu valmiista pinnoista.
• Askelmien määrä on lukittu ennen muotteja tai tilausta.
• Blondelin tulos (2R + G) on lähellä kaavan vakiota 63 cm.
• Kaiteet ja käsijohteet on tarkistettu rakennusvalvonnasta.
• Portaiden kokonaispituus mahtuu käytettävissä olevaan tilaan.