Siirry pääsisältöön

Lainan lyhennysvapaa kausi: erä ja korkokulut

Laskee kuukausierän lyhennysvapaan aikana, kuukausierän sen jälkeen ja lainan lisäkorot verrattuna lainaan ilman lyhennysvapaata kautta.

Lyhennysvapaalla kaudella kuukausierä koostuu pelkistä koroista. Kun vuotuinen nimelliskorko on 4 %, kuukausikorko on noin 0,33 % lainapääomasta, eikä lainaa lyhennetä lainkaan. Esimerkiksi 30 vuoden lainassa, jossa on 24 kuukauden lyhennysvapaa kausi, jäljellä olevia lyhennyskuukausia on 336, eli lyhennysaika lyhenee 2 vuodella. Kun kausi päättyy, lainapääoma on yhä alkuperäinen, mutta lyhennettäviä kuukausia on vähemmän, joten tasaerä nousee. Lyhennysvapaan hinta on korkokulujen lisäys, joka kertyy koko lainan ajalta. Tämä hinta näkyy kokonaiskorkona, ei kuukausierässä.

Suomessa lyhennysvapaa kausi on yleensä sopimuskohtainen ehto. Sitä voi sopia lainan alussa tai neuvotella lainan aikana, esimerkiksi tilanteessa, jossa kuukausierä nousee korkotason muutoksen vuoksi tai maksukyky heikkenee tilapäisesti. Luotonantaja päättää tapauskohtaisesti, myöntääkö se kauden, ja ehdot kirjataan sopimukseen. Laskuri ei arvioi tilanteen oikeudellista asemaa, vaan laskee annetuilla ehdoilla.

Täydellisessä lyhennysvapaassa kuukausieriä ei makseta lainkaan ja korot lisätään lainapääomaan. Tämä on eri asia kuin pääoman lyhennysvapaa kausi, jossa korot maksetaan joka kuukausi ja lainapääoma pysyy ennallaan. Tämä laskuri käsittelee pääoman lyhennysvapaata kautta, ja sen tulokset koskevat vain tätä tapausta. Ennen päätöstä kannattaa tarkistaa, kumpaa sopimus tarkoittaa.

Lyhennysvapaata kannattaa verrata muihin keinoihin, kuten ylimääräiseen lyhennykseen, laina-ajan pidentämiseen tai koron uudelleenneuvotteluun. Jokainen keino muuttaa kuukausierää ja korkokuluja eri tavalla. Pelkkä kuukausierän aleneminen ei siis kerro, onko ratkaisu edullinen, vaan ratkaisevaa on kokonaiskustannus koko lainan ajalta.

Laskuria varten tarvitaan lainapääoma, kokonaislaina-aika vuosina, vuotuinen nimelliskorko ja lyhennysvapaan kauden pituus kuukausina. Laskuri näyttää kuukausierän lyhennysvapaan aikana, kuukausierän sen jälkeen, korkokulut yhteensä sekä lisäkustannuksen verrattuna lainaan ilman lyhennysvapaata kautta. Tulokset eivät sisällä kuluja, vakuutuksia tai tulevia korkomuutoksia, joten todellinen kustannus voi poiketa laskelmasta. Laskurin tulos on laskelma annetuilla lähtötiedoilla, ei tarjous.

Tulos päivittyy automaattisesti.

Alkuperäinen lainasumma (nostettu määrä)

Sopimuksen kokonaisaika vuosina (1–50)

Sopimuksen vuotuinen nimelliskorko (0 %–30 %)

Kuukausien lukumäärä, jolloin maksetaan vain korkoa ilman lyhennyksiä

Maksu lyhennysvapaan aikana

437,50 €

Vain kuukausittainen korko 24 kuukauden ajan ilman lyhennyksiä

Maksu lyhennysvapaan jälkeen

700,95 €

Lainapääoman lyhentäminen annuiteettimenetelmällä jäljellä olevien 336 kuukauden aikana

Luoton kokonaiskustannukset

Korot lyhennysvapaan aikana
10 500 €
Korot lyhennysvapaan jälkeen
85 519 €
Korot yhteensä
96 019 €

Vertailu lainaan ilman lyhennysvapaata

Maksu ilman lyhennysvapaata
673,57 €
Korot yhteensä ilman lyhennysvapaata
92 484 €
Lyhennysvapaan lisäkustannus
3 535 €
Jaa

Miten se toimii

1

Syötä lainapääoma eli lainan alkuperäinen määrä.

2

Määritä kokonaislaina-aika vuosina.

3

Syötä vuotuinen nimelliskorko sellaisena kuin se on sopimuksessa.

Kaava

Jm = C × r | P = C × r / (1 − (1+r)^(−n'))
Jm — Kuukausierä lyhennysvapaan aikana, joka sisältää vain kuukausikorot
C — Jäljellä oleva lainapääoma, joka ei muutu lyhennysvapaan aikana
r — Kuukausikorko desimaalilukuna: vuotuinen nimelliskorko prosentteina jaettuna 1200:lla
P — Kuukausierä lyhennysvapaan jälkeen annuiteettimenetelmällä, eli tasaerä
n' — Jäljellä olevat kuukaudet: kokonaislaina-aika kuukausina (vuodet × 12) miinus lyhennysvapaan kauden kuukaudet

Miten laskenta toimii

Lyhennysvapaa kausi lainassa: miten se toimii ja mitä se maksaa

Lyhennysvapaalla kaudella lainaa ei lyhennetä, joten lainapääoma pysyy samana. Kuukausierä koostuu silloin pelkistä koroista, jotka lasketaan jäljellä olevasta lainapääomasta. Kun kausi päättyy, laina palautuu tavalliseen takaisinmaksuun, ja koko alkuperäinen lainapääoma on maksettava takaisin jäljellä olevan ajan kuluessa. Tämä selittää, miksi kuukausierä on lyhennysvapaan aikana pienempi ja miksi se nousee sen jälkeen.

Pääoman lyhennysvapaa ja täydellinen lyhennysvapaa

Pääoman lyhennysvapaa kausi ei tarkoita maksujen keskeyttämistä. Lainanottaja maksaa korot joka kuukausi, ja lainapääoma säilyy ennallaan. Täydellisessä lyhennysvapaassa kuukausieriä ei makseta lainkaan, vaan korot lisätään lainapääomaan. Lainapääoma kasvaa silloin korkoa korolle, ja sen takaisinmaksu vaatii myöhemmin suuremman määrän kuin alkuperäinen lainasumma. Täydellinen lyhennysvapaa liittyy yleensä vaikeisiin uudelleenjärjestelyihin, ja sen kustannukset ovat tavallisesti selvästi suuremmat. Tämä laskuri käsittelee vain pääoman lyhennysvapaata kautta.

Kuukausierä lyhennysvapaan aikana

Kuukausierä lyhennysvapaan aikana on C × r. Kuukausikorko r saadaan jakamalla vuotuinen nimelliskorko luvulla 1200, koska korko ilmoitetaan vuositasolla mutta maksetaan kuukausittain. Esimerkiksi 4 prosentin nimelliskorolla kuukausikorko on noin 0,00333, eli kuukausierä on noin 0,33 prosenttia lainapääomasta. Kaava ei sisällä lyhennystä, joten jäljellä oleva lainapääoma ei muutu, eikä korkoa lasketa korolle, koska korot maksetaan joka kuukausi.

Kuukausierä lyhennysvapaan jälkeen

Lyhennysvapaan päätyttyä laina lyhennetään annuiteettimenetelmällä, jossa kuukausierä pysyy samana jäljellä olevan ajan. Kaava P = C × r / (1 − (1+r)^(−n')) antaa tämän tasaerän, kun n' on jäljellä olevien kuukausien määrä. Lainapääoma on lyhennysvapaan jälkeen yhä alkuperäinen, mutta lyhennykseen on käytettävissä vähemmän kuukausia. Sama pääoma ja sama korko, mutta lyhyempi takaisinmaksuaika, tarkoittavat suurempaa erää. Mitä pidempi lyhennysvapaa kausi on, sitä suurempi on ero lyhennysvapaan jälkeisen erän ja saman lainan erän välillä ilman lyhennysvapaata kautta.

Mistä korkokulujen lisäys syntyy

Korot lasketaan aina jäljellä olevasta lainapääomasta. Lyhennysvapaan aikana pääoma pysyy suurempana kuin lainassa, jossa lyhennykset alkavat heti, joten jokaisena kuukautena kertyy hieman enemmän korkoa. Tämä ylimääräinen korko ei näy kuukausierässä, koska erä on pienempi, mutta se näkyy kokonaiskorkokulussa. Lisäkustannus syntyy siis siitä, että lainapääoma pienenee vasta myöhemmin, ja myöhemmin lyhennettävä summa on silti sama. Kustannus kasvaa sitä enemmän, mitä pidempi lyhennysvapaa kausi on ja mitä korkeampi nimelliskorko on. Lyhyessä lainassa sama kausi vie suuremman osan takaisinmaksuajasta, joten kustannus näkyy siinä voimakkaammin suhteessa lainan kokonaiskorkoon.

Lyhennysvapaan ja laina-ajan suhde

Laina-ajan pituus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa lainasta on jäljellä lyhennysvapaan jälkeen. Pitkässä lainassa lyhennysvapaa kausi on pieni osa kokonaisajasta, ja tasaerä nousee vähemmän. Lyhyessä lainassa sama kausi on suurempi osa ajasta, ja tasaerä nousee enemmän. Laskurin tulos riippuu aina molemmista arvoista, joten pelkkää kuukausikorkoa tai pelkkää lyhennysvapaan pituutta ei pidä arvioida erikseen. Esimerkiksi 24 kuukauden kausi 30 vuoden lainassa ja saman kauden 10 vuoden lainassa tuottavat hyvin erilaisen erän nousun, vaikka korko olisi sama.

Esimerkki laskennan kulusta

Oletetaan lainapääomaksi 100 yksikköä, kokonaislaina-ajaksi 360 kuukautta, nimelliskoroksi 4 % ja lyhennysvapaaksi kaudeksi 24 kuukautta. Silloin r on noin 0,0033333 ja n' on 336 kuukautta. Korot lyhennysvapaan aikana ovat 24 × 0,33333 = 8,00. Tasaerä lyhennysvapaan jälkeen on 100 × 0,0033333 / (1 − (1+0,0033333)^(−336)) ≈ 0,4952. Ilman lyhennysvapaata kautta tasaerä 360 kuukaudelle olisi noin 0,4774. Kokonaiskorot ilman lyhennysvapaata ovat 360 × 0,4774 − 100 ≈ 71,9. Kokonaiskorot lyhennysvapaan kanssa ovat 8,0 + (336 × 0,4952 − 100) ≈ 74,4. Lisäkustannus on siis noin 2,5 yksikköä, eli noin 2,5 prosenttia alkuperäisestä lainapääomasta. Laskelma osoittaa, että kustannus syntyy juuri siitä, että lainapääoma ei pienene 24 kuukauden aikana.

Reunatapaukset

Jos korko on nolla, korkoja ei synny. Kuukausierä lyhennysvapaan aikana on silloin nolla, ja lyhennysvapaan jälkeen pääoma jaetaan tasan jäljellä oleville kuukausille. Kun kokonaislaina-aika on yhden kuukauden mittainen, koko pääoma ja korot maksetaan yhdellä erällä, eikä lyhennysvapaalle jää aikaa. Jos lyhennysvapaa kausi on yhtä pitkä kuin kokonaislaina-aika tai pidempi, jäljellä olevien kuukausien määrä n' on nolla tai negatiivinen. Kun n' on nolla, kaavan nimittäjä 1 − (1+r)^(−n') on nolla, eikä tasaerää voi laskea. Negatiivinen n' ei vastaa todellista takaisinmaksuaikaa. Lyhennysvapaan kausi on siis aina lyhennettävä alle kokonaislaina-ajan. Jos kokonaislaina-aika on nolla vuotta, lainalle ei jää takaisinmaksuaikaa, joten syötteen on oltava vähintään yksi vuosi, ja laskuri hyväksyy laina-ajan 1 ja 50 vuoden väliltä. Nollapääoma tuottaa nollan kuukausierän ja nollan korot. Negatiivinen lainapääoma ei vastaa todellista lainaa, joten syötteen tulee olla positiivinen luku.

Suomen sääntely ja neuvottelu

Lyhennysvapaa kausi on Suomessa yleensä sopimuskohtainen ehto. Kuluttajansuojalaki (38/1978) säätelee, mitä tietoja luotonantajan on annettava, ja määrittelee todellisen vuosikoron, joka ilmaisee lainan kustannukset vuositasolla. Lainanottaja voi pyytää lyhennysvapaata lainan aikana, mutta luotonantaja päättää tapauskohtaisesti, myöntääkö se sitä, ja ehdot kirjataan sopimukseen kirjallisesti. Finanssivalvonta valvoo luotonantajien ja luotonvälittäjien toimintaa, ja Kuluttajariitalautakunta antaa suosituksia kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisistä riidoista.

Euribor-sidonnaisessa lainassa korko tarkistetaan sopimuksen mukaisin väliajoin, ja kuukausierä muuttuu korkotason mukana. Laskuri käyttää annettua korkoa, joten jokaisen korkomuutoksen jälkeen laskelma kannattaa tehdä uudelleen. Korkotilastoja julkaisee Suomen Pankki, josta voi tarkistaa yleisen korkotason kehityksen. Verovaikutuksista kannattaa kysyä Verohallinnolta, sillä laskuri ei arvioi verotusta.

Kulutusluotot ja autolainat

Sama laskentalogiikka sopii kulutusluottoihin ja autolainoihin. Niiden laina-ajat ovat tyypillisesti lyhyempiä kuin asuntolainoissa, joten lyhennysvapaan jälkeinen erä nousee nopeammin. Kulutusluotoissa lyhennysvapaa on sopimuksen ehto, jonka vaikutus kokonaiskustannukseen lasketaan samalla tavalla. Lyhyemmässä lainassa sama kausi vie suuremman osuuden jäljellä olevasta ajasta, mikä tekee lisäkustannuksen ja erän nousun näkyvämmäksi. Jokainen kulutusluottotarjous kannattaa tarkistaa todellisen vuosikoron perusteella. Lyhyissä lainoissa kannattaa siksi laskea erikseen myös kokonaiskustannus, ei pelkkää erää.

Yleisimmät virheet arvioitaessa lyhennysvapaata

Yleisin virhe on katsoa vain kuukausierän alenemista ja jättää korkokulujen lisäys huomiotta. Toinen virhe on olettaa, että erä palaa lainan alkuperäiselle tasolle. Lyhennysvapaan jälkeinen erä on aina suurempi kuin tasaerä ilman lyhennysvapaata kautta, joten alenema on väliaikainen. Kolmas virhe on verrata kahta lainaa eri kokonaislaina-ajoilla, jolloin vertailu ei kerro lyhennysvapaan todellista hintaa. Neljäs virhe on jättää korkomuutokset huomiotta lainassa, jonka korko on sidottu indeksiin.

Mitä laskuri ei huomioi

Laskuri ei sisällä perustamiskuluja, hallinnointikuluja, vakuutuksia tai mahdollisia lisämaksuja. Se ei myöskään ennusta tulevia korkomuutoksia. Jos laina on sidottu indeksiin, laskelma pätee annetulla korolla, ja muutos vaikuttaa erään seuraavan tarkistuksen jälkeen. Verotusta ei arvioida. Nämä tekijät kannattaa lisätä laskelmaan, kun vertaillaan todellisia tarjouksia. Jos lyhennysvapaa kausi alkaa myöhemmin kuin lainan alussa, laskelma on tehtävä erikseen siitä hetkestä, koska jäljellä oleva lainapääoma on silloin eri suuruinen.

Milloin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen

Ennen tarjouksen hyväksymistä kannattaa vertailla vaihtoehtoja, kuten osittaista ylimääräistä lyhennystä, laina-ajan pidentämistä tai koron uudelleenneuvottelua. Jokainen vaihtoehto muuttaa kokonaiskustannusta ja kuukausierää eri tavalla. Rekisteröity luotonvälittäjä voi auttaa vertailussa ja tulkita tarjouksen ehtoja. Luotonantajalta kannattaa pyytää kirjallinen yhteenveto kustannuksista ja verrata sitä omaan laskelmaan. Jos tarjoukseen liittyy muita ehtoja, kuten vakuuden muutoksia tai maksuajan muutos, ne kannattaa käydä läpi kokonaisuutena ennen päätöstä. Kirjallisesti esitetyt luvut ovat luotettavampi vertailupohja kuin suulliset arviot.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä lyhennysvapaa kausi tarkoittaa lainassa?

Lyhennysvapaa kausi on sovittu ajanjakso, jona lainanottaja maksaa pelkät korot eikä lyhennä lainapääomaa. Lainapääoma pysyy samana koko kauden ajan. Kausi sovitaan yleensä lainasopimuksessa tai lainan uudelleenjärjestelyssä. Kuukausierä on tänä aikana pienempi kuin tavallinen tasaerä, koska siinä ei ole lyhennystä. Kauden päättyessä lyhennykset alkavat, ja kuukausierä nousee, koska lyhennettäviä kuukausia on jäljellä vähemmän.

Mikä ero on pääoman lyhennysvapaalla kaudella ja täydellisellä lyhennysvapaalla?

Pääoman lyhennysvapaalla kaudella korot maksetaan joka kuukausi, joten lainapääoma pysyy ennallaan. Täydellisessä lyhennysvapaassa kuukausieriä ei makseta lainkaan, ja korot lisätään lainapääomaan. Lainapääoma kasvaa silloin, ja sen takaisinmaksu vaatii myöhemmin suuremman määrän. Täydellinen lyhennysvapaa liittyy yleensä vaikeisiin uudelleenjärjestelyihin, ja sen kustannukset ovat tavallisesti suuremmat. Tämän vuoksi kaksi kausityyppiä eivät ole vaihdettavissa keskenään. Tämä laskuri laskee pääoman lyhennysvapaan kauden.

Miten kuukausierä lasketaan lyhennysvapaan aikana?

Kuukausierä lyhennysvapaan aikana on lainapääoma kerrottuna kuukausikorolla. Kuukausikorko saadaan jakamalla vuotuinen nimelliskorko luvulla 1200, kun korko on ilmoitettu prosentteina. Jos vuotuinen nimelliskorko on 4 %, kuukausikorko on noin 0,33 % lainapääomasta. Erä ei sisällä lyhennystä, joten se on aina pienempi kuin tasaerä samalle lainalle samalla kokonaislaina-ajalla. Laskuri näyttää tämän erän, kun lainapääoma, korko ja lyhennysvapaan kesto on annettu.

Nouseeko kuukausierä lyhennysvapaan jälkeen?

Kyllä. Lyhennysvapaan päätyttyä lainapääoma on yhä alkuperäinen, mutta lyhennykseen on jäljellä vähemmän kuukausia. Kun sama pääoma ja sama korko jaetaan lyhyemmälle ajalle, tasaerä on suurempi. Erän suuruus riippuu lyhennysvapaan pituudesta ja korosta. Laskuri laskee erän annuiteettimenetelmällä ja vertaa sitä lainaan ilman lyhennysvapaata kautta. Lisäys ei ole sama kaikilla lainoilla, vaan se riippuu lyhennysvapaan pituudesta, koron tasosta ja jäljellä olevasta laina-ajasta.

Voiko lyhennysvapaan kauden pyytää lainan aikana?

Voi, mutta luotonantaja päättää tapauskohtaisesti, myöntääkö se lyhennysvapaan lainan aikana. Pyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti, ja siinä kannattaa selvittää, mitä kustannuksia ja ehtoja sopimuksen muuttamiseen liittyy. Muutoksen ehdot kirjataan sopimukseen tai sen liitteeseen. Ennen päätöstä kannattaa laskea, miten lisäkorot vaikuttavat kokonaiskustannukseen, ja pyytää kirjallinen yhteenveto vaihtoehdoista. Erimielisyyksissä voi kääntyä Kuluttajariitalautakunnan puoleen.

Milloin kannattaa tarkistaa tarjouksen kokonaiskustannus ennen hyväksymistä?

Aina ennen kuin tarjous hyväksytään. Lyhennysvapaa näyttää lyhyellä aikavälillä kevyeltä, mutta lisäkorot maksetaan koko lainan ajan. Vertaa kokonaiskorkokulua lainaan ilman lyhennysvapaata kautta samalla kokonaislaina-ajalla. Vertailussa kannattaa ottaa huomioon myös todellinen vuosikorko, joka kertoo kustannukset vuositasolla. Pelkkä kuukausierä ei kerro kokonaiskustannusta, joten vertailun pitää perustua molempiin lukuihin. Epäselvissä tapauksissa voi pyytää apua rekisteröidyltä luotonvälittäjältä.

Aiheeseen liittyvät laskurit

Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 28. heinäkuuta 2026

Tämä laskuri antaa arvion tiedoksi eikä ole taloudellista neuvontaa. Todelliset arvot riippuvat lainasopimuksen ehdoista ja luotonantajan käytännöistä. Lainan uudelleenjärjestelyä koskevissa päätöksissä kannattaa kääntyä luotonantajan tai rekisteröidyn luotonvälittäjän puoleen.