Siirry pääsisältöön

Renting vai osto: laske auton kokonaiskustannus

Vertaa renting-sopimuksen ja auton oston kokonaiskustannusta. Laskuri huomioi kuukausierän, omistuskustannukset ja jälleenmyyntiarvon.

Esimerkiksi 4 vuoden eli 48 kuukauden vertailussa renting on kokonaisuutena edullisempi, jos sen kokonaiskustannus (kuukausivuokra kerrottuna 48:lla) jää pienemmäksi kuin oston kokonaiskustannus. Oston kustannus ei kuitenkaan ole pelkkä kuukausierä, vaan siihen kuuluvat käsiraha, lainan korot, vuotuiset omistuskustannukset ja arvioitu jälleenmyyntiarvo sopimuskauden lopussa. Sama vertailu voi kääntyä päinvastaiseksi, jos sopimuskesto muuttuu, sillä vuotuiset kulut kertyvät joka vuosi uudelleen.

Ratkaisevin luku on usein jälleenmyyntiarvo. Jos auto säilyttää arvonsa hyvin ja sen arvo on sopimuskauden lopussa noin puolet hankintahinnasta, osto näyttää vertailussa paljon paremmalta kuin silloin, kun arvo laskee lähes nollaan. Rentingissä jälleenmyyntiarvoa ei synny, koska auto palautetaan vuokrayhtiölle sopimuksen päätyttyä. Jälleenmyyntiarvo on myös helppo unohtaa, vaikka se voi muuttaa tuloksen selvästi.

Rentingissä kuukausivuokra kattaa auton käytön sekä yleensä vakuutuksen, huollon ja ajoneuvoveron. Sopimusehdot eroavat kuitenkin toisistaan, ja osa kuluista, kuten renkaat tai sijaisauto, voi jäädä erikseen maksettavaksi. Ostossa samat kulut maksetaan erikseen, ja ne on arvioitava etukäteen. Tämän vuoksi vuokran ja oston kuukausikustannusta ei voi verrata suoraan ilman, että molemmat on laskettu samoilla oletuksilla. Myös auton käyttömäärä vaikuttaa siihen, kuinka paljon kuluja kertyy vuodessa.

Vertailu on pätevä vain, kun molemmat vaihtoehdot lasketaan samalle ajanjaksolle. Sopimuskesto on siksi asetettava molempiin, ja vuotuiset kulut kerrotaan vuosien määrällä. Laskuri tekee tämän automaattisesti, mutta lähtöarvojen on oltava realistisia. Tulokset ovat arvioita, ja todelliset kustannukset riippuvat sopimusehdoista, lainan hinnoittelusta, auton käyttömäärästä ja siitä, kuinka paljon autoa ajetaan vuodessa.

Verotus voi muuttaa vertailua erityisesti yritysautoilla. Vähennyskelpoisuus riippuu siitä, kuka auton omistaa tai vuokraa, mihin toimintaan autoa käytetään ja miten verotus on järjestetty. Tämä laskuri ei huomioi veroseurauksia, joten ammattikäytössä tulokset kannattaa tarkistaa tilitoimiston kanssa. Laskelman tulokset kannattaa tarkistaa siksi useilla eri oletuksilla.

Tulos päivittyy automaattisesti.

Yksityisleasing

Sopimuksen kiinteä kuukausimaksu, joka sisältää vakuutuksen, huollon, ajoneuvoveron ja tiepalvelun

Sopimuksen kesto vuosina; käytä samaa aikaa vertailukelpoisuuden vuoksi

Osto

Auton hankintahinta

Ilman rahoitusta maksettava osuus; nolla, jos osto rahoitetaan kokonaan lainalla

Autolainan nimellinen vuosikorko; nolla, jos maksat käteisellä

Arvioidut vuosittaiset kulut: autovakuutus + ajoneuvovero + huolto; älä sisällytä polttoainetta

Odotettu myyntihinta sopimuskauden lopussa; nolla, jos myyntiä ei ole suunniteltu

Vaihtoehtojen kokonaisero

2 471 €

Osto on kokonaisuutena edullisempi vaihtoehto

Yksityisleasingin kokonaiskustannus
23 400 €
Oston kokonaiskustannus (jälleenmyynti vähennettynä)
20 929 €
Kuukausierä (rahoitus)
625,81 €
Todellinen kuukausikustannus (osto)
581,36 €
Vähennetty jälleenmyyntiarvo
12 000 €

Oston kokonaiskustannus = käsiraha + maksuerät + vuosikustannukset − jälleenmyyntiarvo

Jaa

Miten se toimii

1

Syötä rentingin kuukausivuokra ja sopimuksen kesto vuosina.

2

Siirry ostoa koskevaan osioon ja syötä auton hankintahinta sekä käsiraha.

3

Syötä lainan nimellinen vuosikorko; syötä nolla, jos auto ostetaan kokonaan käteisellä.

Kaava

TCO_V = V × n | TCO_O = K + KE × n + C_v × p − V_j | KE = C × r × (1+r)^n / ((1+r)^n − 1) | C = Hinta − K | r = NVK / 1200 | n = p × 12
TCO_V — Rentingin kokonaiskustannus (kaikkien kuukausivuokrien summa)
TCO_O — Oston kokonaiskustannus, josta on vähennetty jälleenmyyntiarvo
V — Rentingin kuukausivuokra (kaikki kulut sisältävä)
n — Kuukausien kokonaismäärä (vuosien määrä kerrottuna 12:lla); oltava positiivinen
K — Käsiraha (oma pääoma, joka sijoitetaan ostoon)
KE — Autolainan kuukausierä annuiteettimenetelmällä (vakioerä)
Hinta — Auton hankintahinta (ostohinta)
C — Lainattava pääoma (auton hinta vähennettynä käsirahalla)
C_v — Vuotuiset omistuskustannukset: autovakuutus, ajoneuvovero ja huolto
p — Sopimuskesto vuosina (oltava positiivinen)
V_j — Arvioitu jälleenmyyntiarvo sopimuskauden lopussa
r — Kuukausikorko (nimellinen vuosikorko jaettuna 1200:lla)
NVK — Lainan nimellinen vuosikorko. Nollakorolla kaava antaa muodon 0/0, ja raja-arvo eli kuukausierä on C jaettuna n:llä

Miten laskenta toimii

Renting vai osto: näin verrataan auton kokonaiskustannusta

Suomessa pitkäaikainen autovuokraus eli renting on yleistynyt sekä yrityksissä että yksityishenkilöiden keskuudessa. Sen suurin etu on ennustettavuus: kiinteä kuukausivuokra kattaa yleensä vakuutuksen, huollon, ajoneuvoveron ja tieavun, eikä kuukauden aikana synny yllättäviä kuluja. Ostossa auto kuuluu omistajalle, mutta kulut on hallittava itse, ja auton arvo laskee ajan myötä. Vertailu on luotettava vain, kun molempien vaihtoehtojen kokonaiskustannus lasketaan samalta ajanjaksolta.

Mitä rentingin kuukausivuokra sisältää?

Rentingissä kuukausivuokra on kaikki kulut sisältävä maksu. Vuokranantaja omistaa auton, huolehtii sen kunnossapidosta ja vakuuttaa sen. Käyttäjä maksaa vuokran ja polttoaineen, ja sopimuksen päättyessä auto palautetaan. Vuokrasopimuksissa ei yleensä ole ostooptiota eikä jäännösarvoa, joten sopimuksen päätteeksi ei jää maksettavaa.

Vuokran sisältö vaihtelee sopimuksittain. Renkaiden vaihto, sijaisauto, rajoitettu ajokilometrimäärä ja ylikilometreistä perittävät maksut voivat muuttaa lopullista kustannusta. Ennen vertailua on siksi syytä tarkistaa sopimusehdot kohta kohdalta.

Oston kokonaiskustannus: mitä kuukausierä ei näytä

Autolainalla ostettaessa kuukausierä kattaa lainan lyhennyksen ja koron. Erä lasketaan annuiteettimenetelmällä, joten se pysyy samana koko laina-ajan. Erä ei kuitenkaan kerro kaikkea. Omistukseen kuuluu myös seuraavia kustannuksia:

  • Autovakuutus: liikennevakuutus on pakollinen (liikennevakuutuslaki, Finlex), ja uusille tai rahoitetuille autoille otetaan usein lisäksi kattavampi vakuutus.
  • Ajoneuvovero: vuosittainen vero, joka määräytyy ajoneuvon päästöjen ja painon perusteella (ajoneuvoverolaki, Verohallinto).
  • Huolto: määräaikaishuollot, renkaat ja kuluvat osat.
  • Arvon lasku ja jälleenmyyntiarvo: uusi auto menettää arvoaan ensimmäisinä vuosina selvästi. Sopimuskauden lopussa arvioitu jälleenmyyntiarvo pienentää lopullista kustannusta.

Oston kokonaiskustannus on siis käsiraha + kuukausierät × kuukausien määrä + vuotuiset omistuskustannukset × vuosien määrä − jälleenmyyntiarvo. Käsiraha on todellinen kustannus, koska se on pääoma, jota ei voi sijoittaa muualle. Tätä kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Jälleenmyyntiarvo puolestaan pienentää lopullista summaa. Ensirekisteröinnin autovero ei ole laskelmassa erillisenä eränä. Sen perusteet on määritelty autoverolaissa (Verohallinto), ja jos vero sisältyy hankintahintaan, sitä ei lisätä kuluihin uudelleen.

Esimerkki vertailun rakenteesta

Oletetaan 4 vuoden vertailu eli 48 kuukautta. Rentingin kokonaiskustannus on kuukausivuokra V kerrottuna 48:lla. Oston kokonaiskustannus on käsiraha K, johon lisätään 48 kuukausierää KE, vuotuiset omistuskustannukset C_v kerrottuna neljällä ja josta vähennetään jälleenmyyntiarvo V_j. Jos kuukausierä KE on lähes sama kuin vuokra V, ratkaisu riippuu lähes kokonaan käsirahasta, vuotuisista kustannuksista ja jälleenmyyntiarvosta. Jos taas vuokra on selvästi kuukausierää pienempi, renting on yleensä edullisempi, ellei jälleenmyyntiarvo ole poikkeuksellisen suuri.

Tämä rakenne auttaa tunnistamaan, mikä tekijä ratkaisee tuloksen. Jos ero on pieni, pienikin muutos jälleenmyyntiarvossa tai vuotuisissa kuluissa voi kääntää vertailun toisin päin. Tämä on hyödyllinen tarkistus ennen lopullista päätöstä.

Milloin renting on edullisempi?

Renting on yleensä vertailussa edullisempi, kun kuukausivuokra on matala suhteessa oston kuukausierään ja vuotuisiin kuluihin, kun sopimuskesto on lyhyt ja auton arvo laskee nopeasti alussa, kun käsirahaa ei ole käytettävissä merkittävästi ja kun halutaan kiinteä ja ennustettava kuukausikustannus, johon vakuutus ja huolto sisältyvät.

Yritykselle vuokraus voi olla verotuksellinen etu. Vuokrakulut ovat yleensä käyttökustannuksia, kun taas lainan lyhennys ei ole verotuksessa kulu (ks. Verohallinnon ohjeet). Hyödyn suuruus riippuu verotuksen muodosta, auton käyttötarkoituksesta ja siitä, kuinka suuri osa ajosta on työhön liittyvää. Tämän arvioi tilitoimisto, koska laskelma on tapauskohtainen.

Milloin osto on edullisempi?

Osto on yleensä edullisempi, kun lainan nimellinen vuosikorko on matala ja käsiraha on merkittävä, koska silloin lainattava pääoma ja korkomenot pienenevät. Osto on usein edullinen myös silloin, kun sopimusaika on pitkä ja auto säilyttää arvonsa hyvin. Jos autoa aiotaan pitää vielä pitkään sopimuskauden jälkeen, omistuksen etu kasvaa, koska kuukausikustannus ei enää sisällä vuokrausta.

Kaikki nämä tekijät vaikuttavat yhtä aikaa. Siksi laskelma kannattaa tehdä eikä päätöstä perustaa pelkkään silmämääräiseen vertailuun. Myös kulutusluoton ja vuokrasopimuksen muut ehdot kannattaa lukea rinnakkain.

Lainan kesto ja korko

Pidempi laina pienentää kuukausierää, mutta korkomenot kertyvät pidemmälle ajalle. Pidempi kesto ei siis automaattisesti tee ostosta edullisempaa. Jos laina on pidempi kuin vuokrasopimus, kestot eroavat eikä tulos ole vertailukelpoinen sellaisenaan. Tällöin kesto on asetettava samaksi molemmille vaihtoehdoille.

Nimellinen vuosikorko vaikuttaa suoraan korkomenoihin. Kuukausikorko saadaan jakamalla vuosikorko kahdellatoista, ja laskurissa tämä tehdään jakamalla vuosikorko 1200:lla, koska korko ilmoitetaan prosentteina. Kun auto maksetaan käteisellä, lainaa ei ole eikä kuukausierää lisätä kustannukseen. Tällöin oston kokonaiskustannus muodostuu käsirahasta, vuotuisista kuluista ja jälleenmyyntiarvosta. Jos laina on olemassa mutta korko on nolla, kaavan osoittaja ja nimittäjä ovat molemmat nollia, ja kuukausierä on tällöin lainattava pääoma jaettuna kuukausien määrällä (C / n). Sopimuskesto ei saa olla nolla, koska kaavan nimittäjä olisi silloin myös nolla.

Nimellisen ja todellisen vuosikoron ero on tärkeä. Todellinen vuosikorko sisältää myös lainan muut kulut, joten sen avulla eri lainatarjoukset ovat vertailukelpoisia. Todellisen vuosikoron laskemisesta säädetään kuluttajansuojalain 7 luvussa (Finlex). Laskuri käyttää nimellistä vuosikorkoa, joten merkittävät lainan muut kulut on lisättävä vuotuisiin kuluihin erikseen.

Ajokilometrit ja käyttöaste

Ajettujen kilometrien määrä vaikuttaa molempiin vaihtoehtoihin. Rentingissä sopimuksessa on yleensä kilometriraja, jonka ylittämisestä veloitetaan lisämaksu. Omistettavalla autolla ei ole rajaa, mutta kilometrimäärä vaikuttaa huoltokustannuksiin ja jälleenmyyntiarvoon. Jos ajo on tiedossa suurempi kuin sopimuksen raja, vuokran todellinen hinta nousee, ja ylityksen arvio on lisättävä vuokran kokonaiskustannukseen.

Milloin laskuri ei sovellu sellaisenaan

Laskuri ei ole sopiva, jos sopimuksessa on lopussa lunastusoptio tai jos vertailuun halutaan ottaa mukaan työsuhdeauton etuus, koska niiden kustannusrakenne poikkeaa tässä kuvatusta. Laskuri ei myöskään huomioi verotusta, joten yritysten ja ammatinharjoittajien on täydennettävä tulosta omalla verolaskelmallaan.

Virheet, joita kannattaa välttää

Yleisin virhe on verrata pelkkää rentingin kuukausivuokraa oston kuukausierään. Matala erä voi johtaa suurempaan kokonaiskustannukseen, kun vuotuiset omistuskustannukset lisätään sopimuskauden ajalle.

Toinen virhe on jättää jälleenmyyntiarvo huomiotta tai arvioida se liian optimistisesti. Arvio kannattaa tehdä vertaamalla samanikäisten ja samankaltaisten käytettyjen autojen myyntihintoja. Liian optimistinen arvio vääristää vertailua oston hyväksi.

Kolmas virhe on verrata eripituisia sopimuksia. Kolmen vuoden vuokraa ja viiden vuoden lainaa ei voi suoraan verrata keskenään. Sama kesto on asetettava molempiin, jotta vertailu on pätevä.

Neljäs virhe on olettaa, että vuokra sisältää kaiken. Jotkin sopimukset rajoittavat ajokilometrejä tai veloittavat ylityksistä, ja renkaat tai sijaisauto voivat jäädä asiakkaan maksettaviksi.

Tuloksen tulkinta

Laskelman tulos on vain yksi osa päätöstä. Jos ero kahden vaihtoehdon välillä on pieni, muut tekijät voivat painaa enemmän: omistamisen merkitys, joustavuus sopimuksen päättyessä, hallinnoinnin helppous ja halukkuus sitoutua kiinteään kuukausierään. Laskelman herkkyys kannattaa testata muuttamalla jälleenmyyntiarvoa ja korkoa. Jos johtopäätös kääntyy pienellä muutoksella, päätös on epävarma, ja sen perusteluja on syytä miettiä tarkemmin.

Milloin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen?

Laskuri vertaa kahta skenaariota annettujen lähtöarvojen perusteella. Se ei huomioi verotusta, konkreettisia tarjouksia eikä kulutusluoton ehtoja. Vertailu kannattaa tarkistaa asiantuntijan kanssa erityisesti silloin, kun auto on ammattikäytössä ja verotus voi ratkaista päätöksen. Myös autolainan vertailu kannattaa tehdä luotonvälittäjän tai lainanantajan kanssa, koska lainojen kokonaiskustannus on vertailukelpoinen vain samoilla ehdoilla. Lainoja valvoo Finanssivalvonta, ja todellisen vuosikoron laskemisesta säädetään kuluttajansuojalain 7 luvussa (Finlex). Päätöksen vaikutus talouteen kannattaa arvioida myös kokonaisuutena, ottaen huomioon muut menot ja se, mihin autoa tarvitaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä rentingin kuukausivuokra sisältää ja mitä ei?

Kuukausivuokra sisältää yleensä auton vakuutuksen, huollon, ajoneuvoveron ja tieavun, mutta sopimusten sisältö vaihtelee. Renkaat, sijaisauto ja muut lisäpalvelut voivat olla erikseen maksettavia tai rajattuja. Polttoaine ei sisälly vuokraan. Ennen vertailua on tarkistettava sopimuksen ehdot: ajokilometrien raja, ylityksestä perittävä maksu, vakuutuksen omavastuu ja sopimuksen päättymisen ehdot. Vasta sen jälkeen vuokran ja oston kustannuksia voi verrata, kun oston kustannuksiin on lisätty vakuutus, huolto ja ajoneuvovero.

Miten oston kokonaiskustannus lasketaan?

Oston kokonaiskustannus saadaan laskemalla yhteen käsiraha, kaikki lainan kuukausierät sopimusajalta sekä vuotuiset omistuskustannukset kerrottuna vuosien määrällä. Tästä vähennetään arvioitu jälleenmyyntiarvo sopimuskauden lopussa. Kuukausierät lasketaan annuiteettimenetelmällä, jolloin erä on sama joka kuukausi. Tämä summa on kokonaiskustannus, ei pelkkä rahamäärä, joka lähtee tililtä kerralla. Tulos kertoo, paljonko auton omistaminen ja rahoittaminen maksavat kokonaisuudessaan. Vertailussa oston kokonaiskustannus on esitettävä samalla ajanjaksolla kuin rentingin kokonaiskustannus.

Voiko rentingin ja autolainan vertailla eri pituisilla sopimuksilla?

Suoraan ei. Vertailu on pätevä vain, kun molemmat vaihtoehdot lasketaan samalle ajanjaksolle. Eri pituiset sopimukset muuttavat sekä kuukausivuokraa tai -erää että vuotuisten kustannusten kertymää ja jälleenmyyntiarvoa, joten tulos olisi harhaanjohtava. Jos ainoa saatavilla oleva vuokrasopimus on kolmen vuoden pituinen ja laina viiden vuoden, vertailu kannattaa tehdä kolmen vuoden ajalle, jolloin oston laskelmassa käytetään kolmen vuoden kestoa, tai laskea molemmat viiden vuoden kestolle sopivilla oletuksilla. Oletukset on tällöin kirjattava näkyviin.

Kuinka paljon jälleenmyyntiarvo vaikuttaa vertailuun?

Paljon. Hyvin arvonsa säilyttävä auto pienentää oston kokonaiskustannusta merkittävästi, kun taas nopeasti arvoaan menettävä auto tekee ostosta vertailussa kalliimman. Arvio kannattaa tehdä realistisesti vertaamalla samanikäisten ja samankaltaisten käytettyjen autojen myyntihintoja ilmoituspalveluissa. Myös ajokilometrit ja auton kunto vaikuttavat arvoon. Liian optimistinen arvio on yleinen virhe ja vääristää vertailua oston hyväksi. Jos jälleenmyyntiä ei ole suunnitteilla, arvoksi syötetään lomakkeen ohjeen mukaisesti nolla.

Onko renting verotuksellisesti edullisempi yritykselle?

Joissakin tapauksissa voi olla, mutta ei aina. Verohallinnon ohjeiden mukaan vuokrakulut ovat yleensä käyttökustannuksia, kun taas lainan lyhennys ei ole verotuksessa kulu. Korkomenojen vähennyskelpoisuus riippuu tapauksesta (ks. Verohallinto). Hyödyn suuruus riippuu verotuksen muodosta, auton käyttötarkoituksesta ja siitä, kuinka suuri osa ajosta on työhön liittyvää. Yritysautojen verotus on tapauskohtaista, joten vertailu kannattaa tehdä laskelmalla, johon verotuksen vaikutus on otettu mukaan. Tilitoimisto voi laskea hyödyn sopimuskohtaisesti.

Milloin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ennen päätöstä?

Asiantuntijan apu on erityisen hyödyllinen, kun auto on ammattikäytössä ja verotus voi ratkaista päätöksen, kun halutaan verrata konkreettisia tarjouksia eri vuokrayrityksiltä ja lainanantajilta samoilla ehdoilla, tai kun päätöksellä on suuri merkitys talouteen keskipitkällä aikavälillä ja muuttujia on paljon, kuten pitkä sopimusaika, kallis auto tai epävarmat vuosikustannukset. Luotonvälittäjä tai tilitoimisto voi auttaa tarkistamaan laskelman, ja lainojen valvonnasta vastaa Finanssivalvonta.

Aiheeseen liittyvät laskurit

Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 14. elokuuta 2026

Tämä laskuri antaa arvion vain tiedoksi, eikä se ole taloudellista neuvontaa. Todelliset arvot riippuvat kunkin vuokrasopimuksen ja lainan ehdoista sekä omasta verotilanteesta. Ennen päätöstä kannattaa kysyä neuvoa pätevältä asiantuntijalta tai lainanantajalta.