Lattiatasoitteen määrälaskuri (itsetasoittuva)
Laskuri antaa itsetasoittuvan lattiatasoitteen kilomäärän neliömetrille ja tarvittavien säkkien määrän kerroksen paksuuden ja tuotteen riittoisuuden perusteella.
Jos tasoitettava lattia on 20 m² ja kerroksen keskimääräinen paksuus on 3 mm, itsetasoittuvaa lattiatasoitetta tarvitaan noin 96 kg, kun tuotteen riittoisuus on 1,6 kg/m²/mm. Lisätään 10 %:n hukkamarginaali, jolloin määrä on noin 106 kg, ja se vastaa viittä 25 kilon säkkiä.
Itsetasoittuva lattiatasoite virtaa alustalle ja täyttää pienet painaumat itsestään, joten se nopeuttaa työtä verrattuna perinteiseen käsin tehtyyn tasoitukseen. Lattian on kuitenkin oltava tasainen ennen vinyylin, laminaatin tai laatoituksen asentamista. Pieni korkeusero voi jo näkyä kelluvan laminaattilattian saumoissa tai johtaa laattojen irtoamiseen ajan myötä. Remonttikohteissa tasoitetta tarvitaan usein vanhan betonilattian tai kuluneen pinnan päälle.
Laskuri yhdistää pinta-alan, kerroksen paksuuden ja tuotteen riittoisuuden. Hukkamarginaali kattaa alustan epätasaisuudet sekä materiaalihukan sekoituksessa ja levityksessä. Säkkimäärä pyöristetään ylöspäin, koska myydään vain kokonaisia säkkejä. Tulos on suuntaa antava arvio, joka tarkentuu, kun syötät oman tuotteesi riittoisuuden. Laskelman voi tarkistaa myös käsin: kerro pinta-ala, paksuus ja riittoisuus keskenään, lisää marginaali ja jaa tulos säkin painolla. Kun mittaat lattian, kirjaa pinta-ala neliömetreinä ja keskimääräinen paksuus millimetreinä. Mittaa paksuus useammasta kohdasta, sillä yksittäinen mittaus ei kerro, kuinka tasainen koko lattia on.
Riittoisuus vaihtelee tuotteittain, joten käytä aina oman säkkisi tuoteselosteen arvoa. Laskurin oletusarvo 1,7 kg/m²/mm on lähtöarvo, ei lupaus. Samaa tuotetta kannattaa käyttää koko kohteessa, jotta kerroksen ominaisuudet ovat tasaiset. Jos alusta on erittäin epätasainen tai pinta-ala suuri, kannattaa tarkistaa tulos lattia-alan ammattilaiselta ennen ostoa.
Tasoite kannattaa ostaa kokonaan kerralla samasta erästä, sillä eri erien koostumus voi vaihdella hieman. Ylimääräinen säkki on parempi kuin kesken jäävä työ. Laskuri arvioi vain materiaalimäärän, joten työn ja alustan valmistelun kustannukset on arvioitava erikseen.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Vähintään 3 mm · tyypillinen tasoitus 5–10 mm · enintään 50 mm
Katso säkin tuoteseloste (Sikafloor-200: 1,74 · Weberfloor: ~1,70 kg/m²/mm)
Yleisin säkkikoko: 25 kg
Suositus 10 %
Tarvittavat säkit
yhteensä 187 kg (10 % hukkavaraa mukana)
- Peruspaino (ilman hukkavaraa)
- 170 kg
- Kokonaispaino hukkavaroineen
- 187 kg
- Hukkavara
- 10 % sisältyy
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Miten itsetasoittuvan lattiatasoitteen määrä lasketaan
Itsetasoittuva lattiatasoite on sementtipohjainen massa, joka sekoitetaan juoksevaksi ja virtaa alustalle täyttäen pienet painaumat ja epätasaisuudet itsestään. Siksi se soveltuu erityisesti remonttikohteisiin, joissa vanha betonilattia tai kulunut pinta on epätasainen, mutta kokonaan poistaminen olisi liian työlästä. Ennen päällystävää materiaalia lattian on oltava tasainen tuotteen vaatimissa rajoissa. Pieni korkeusero voi näkyä laminaatin saumoissa tai aiheuttaa laatoitukseen halkeamia ja irtoamista ajan myötä.
Laskuri vastaa kysymykseen, kuinka paljon tuotetta tarvitaan tietylle alalle. Tulos riippuu neljästä tekijästä: pinta-alasta, kerroksen paksuudesta, tuotteen riittoisuudesta ja hukkamarginaalista. Jos jokin näistä arvioidaan väärin, säkkimäärä on joko liian pieni kesken työn tai liian suuri, ja ylijäämä jää varastoon.
Kaavan rakenne
Laskennan kaava on seuraava:
kg_yhteensä = A × e × R × (1 + D/100) | N = ⌈ kg_yhteensä / P ⌉
Ensimmäinen osa laskee tarvittavan massan kilogrammoina. Kun pinta-ala (m²) kerrotaan kerroksen paksuudella (mm) ja riittoisuudella (kg/m²/mm), saadaan massa ilman marginaalia. Kerroin (1 + D/100) lisää sitten hukkamarginaalin. Kun D on 10, kerroin on 1,1.
Toinen osa muuntaa kilogrammat säkeiksi. Jakolasku kg_yhteensä / P antaa säkkien murtoluvun, ja merkit ⌈ ⌉ tarkoittavat pyöristystä ylöspäin, koska myydään vain kokonaisia säkkejä. Jos laskelma antaa 4,2 säkkiä, ostettavaksi tarvitaan viisi säkkiä.
Kaava on lineaarinen. Kaksinkertainen pinta-ala tai kaksinkertainen paksuus tuo kaksinkertaisen massan, ja sama pätee riittoisuuteen. Tämä kannattaa tarkistaa, kun laskelmaa vertaa käsilaskuun tai toisen tuotteen tietoihin.
Esimerkki askel askeleelta
Oletetaan 20 m² lattia, jonka keskimääräinen kerrospaksuus on 3 mm, tuotteen riittoisuus 1,6 kg/m²/mm, hukkamarginaali 10 % ja säkkikoko 25 kg.
Ensin lasketaan perusmassa: 20 × 3 × 1,6 = 96 kg. Sitten lisätään hukkamarginaali: 96 × 1,1 = 105,6 kg, eli noin 106 kg. Lopuksi säkkimäärä: 105,6 / 25 = 4,22, joka pyöristyy ylöspäin viiteen säkkiin. Viidestä säkistä muodostuu 125 kg, joten ylimäärää jää noin 19 kg. Ylimääräinen materiaali voi kulua pieniin paikkauksiin tai tasoitteen reunoille.
Laskurin tulos ei ole pyöristetty ennen säkkimäärän laskemista. Pyöristys tehdään vasta säkkeihin siirryttäessä, joten kilomäärä näkyy tarkkana ja säkkimäärä on aina kokonaisluku.
Riittoisuus ja tuoteseloste
Riittoisuus on tuotekohtainen arvo, joka riippuu tuotteen koostumuksesta ja siitä, paljonko vettä sekoitukseen lisätään. Laskurin oletusarvo 1,7 kg/m²/mm on siksi vain lähtöarvo. Oikea arvo löytyy säkin etiketistä tai valmistajan tuoteselosteesta. Tuoteselosteesta kannattaa tarkistaa myös valmistajan ilmoittama lujuus ja sallittu kerrospaksuus, koska ne määräävät, sopiiko tuote kohteeseen.
Tuoteselosteessa voidaan ilmoittaa myös sallittu paksuusalue, joten tarkista, että tilan keskimääräinen paksuus on sen sisällä. Jos tuotteen tiedot ilmoitetaan vain kilogrammoina neliömetriä kohden ilman paksuutta, muunna ne itse: riittoisuus kg/m²/mm on kilogrammat neliömetriä kohden jaettuna paksuudella millimetreinä.
Kerrospaksuus eri käyttökohteissa
Paksuuden valinta vaikuttaa sekä materiaalin määrään että siihen, sopiiko tuote kohteeseen. Karkea jako on tämä:
- Ohut tasoitus: alusta on jo melko tasainen, ja tasoite tehdään ennen vinyylilattiaa tai laminaattia.
- Keskipaksu tasoitus: yleisin tilanne remonteissa, kun huoneiden välillä on korkeuseroja tai vanha betonilattia on epätasainen.
- Paksu tasoitus: suuret korkeuserot. Joillakin tuotteilla se onnistuu yhdessä kerroksessa, toisilla kerrokset on tehtävä erikseen.
Kun alusta on epätasainen eri kohdissa, keskiarvo ei aina riitä. Jaa pinta-ala alueisiin, mittaa jokaisen alueen paksuus erikseen, laske kullekin massa ja lisää tulokset yhteen. Näin vältyt liian ohuelta tai liian paksulta kerrokselta. Menetelmä on erityisen tärkeä, jos alueella on syviä painaumia tai kohtia, joissa vanha tasoite on jo poistettu.
Mittaaminen käytännössä
Ennen laskemista lattia kannattaa mitata huolellisesti. Vesivaaka, pitkä suora lista ja mittanauha riittävät useimpiin kohteisiin. Aseta lista lattialle eri suuntiin ja mittaa, kuinka paljon lattian pinta jää listan alle tai sen yläpuolelle. Merkitse korkeimmat ja matalimmat kohdat ja laske paksuus molemmista. Kirjaa mittaukset piirrokseen tai taulukkoon, jolloin näet, mitkä alueet vaativat eniten massaa. Näin laskuri saa oikeat lähtötiedot, eikä kokonaismäärää tarvitse arvata.
Alustan kosteus ja valmistelu
Alustan kosteus vaikuttaa siihen, kuinka hyvin massa tarttuu ja kuinka paljon se imee vettä. Imukykyinen alusta kuivaa massan nopeasti ja voi estää tasoitetta kovettumasta kunnolla. Siksi alusta käsitellään tuotteen ohjeen mukaan ennen levitystä. Tiiviin pinnan, kuten vanhan laatoituksen tai maalatun betonin, kanssa tarvitaan puolestaan tarttuvuutta parantava pohjuste. Päällystysmateriaalit, kuten puulattia tai vinyyli, asettavat tasoitteelle omat kosteusvaatimuksensa. Kosteus kannattaa mitata ennen päällystystä arvaamisen sijaan, sillä mittaus kertoo, onko kerros valmis jatkamaan.
Kuivuminen ja päällystyksen ajoitus
Kuivumisaika ei ole kiinteä. Se riippuu tuotteesta, kerroksen paksuudesta, lämpötilasta ja ilmankosteudesta. Ohuempi kerros kuivuu yleensä nopeammin kuin paksu, ja hyvin tuuletettu tila nopeuttaa kuivumista. Päällystystä ei kannata aloittaa ennen kuin alustan kosteus on mitattu ja todettu sopivaksi päällysteen valmistajan vaatimusten mukaan. Ajoitus kannattaa tehdä niin, että tasoitteelle jää riittävästi kuivumisaikaa eikä työaikataulua kiirehditä. Kiire on yleinen syy irtoaviin pintoihin.
Hukkamarginaalin valinta
Laskurin oletusarvo on 10 %. Se sopii tasaiselle, suorakulmaiselle alueelle, jossa kerroksen paksuus pysyy samana. Epätasaisella alustalla, useilla nurkilla tai kapeilla käytävillä hukka kasvaa, ja silloin marginaalia kannattaa nostaa. Pienessä huoneessa yhden säkin ylijäämä on suhteessa suurempi, joten pienen alan kohdalla marginaalin vaikutus tulee helposti näkyviin. Marginaali ei korvaa tarkkaa mittausta. Se on turva odottamattomille tilanteille, kuten sekoitusastian jäämille, pienille virheille levityksessä ja alustan epätasaisuuksille, joita ei näy ennen työn aloittamista.
Lattialämmitys
Lattialämmitys on Suomessa yleinen erityisesti kylpyhuoneissa ja keittiöissä. Kaikki itsetasoittuvat tuotteet eivät sovi lämmitettyyn alustaan, joten tarkista tuoteselosteesta, onko tuote tarkoitettu lattialämmityksen päälle. Tasoitteen kuivuminen ja lämmityksen käynnistäminen on tehtävä tuotteen ohjeen mukaisesti, sillä liian nopea lämmitys voi aiheuttaa halkeilua. Putkien tai kaapelien päälle jäävän kerroksen paksuus kannattaa tarkistaa tuotteen ohjeesta tai lämmitysjärjestelmän suunnittelijalta.
Yleisimmät virheet
Ensimmäinen ja yleisin virhe on alustan huono valmistelu. Ennen tasoitteen levittämistä alustalle levitetään pohjuste, joka parantaa tarttuvuutta ja sitoo pölyn. Pohjusteen kuivumisaika on ilmoitettava tuotteessa ja se on noudatettava. Suuret halkeamat täytetään erillisellä korjausaineella ennen tasoitusta. Ilman tätä valmistelua tasoite voi halkeilla tai irrota.
Toinen virhe on väärä vesimäärä. Liian vähän vettä tekee massasta jäykän, eikä se virtaa kunnolla. Liian paljon vettä lisää kutistumista ja heikentää lopputulosta. Jos vettä nousee pinnalle, vesimäärä on liian suuri. Vesimäärä on ilmoitettava säkissä, ja se kannattaa mitata tarkasti. Sekoita kerralla vain sen verran massaa, minkä ehdit levittää ennen kuin se alkaa kovettua.
Kolmas virhe on lämpötila. Sementtipohjaiset tuotteet eivät kovetu kunnolla kylmässä, sillä alhainen lämpötila hidastaa hydratoitumista ja voi heikentää lopullista lujuutta. Talvella tilan on oltava lämmitetty, ja ulkoilmaan avautuvat ovet ja ikkunat kannattaa pitää kiinni. Noudata tuoteselosteen lämpötilarajoja ja suunnittele työ niin, ettei kylmä ilma pääse hidastamaan kovettumista.
Neljäs virhe on hukkamarginaalin unohtaminen. Ilman marginaalia viimeinen säkki loppuu usein kesken. Uusi erä voi poiketa koostumukseltaan edellisestä, joten kaikki tarvittavat säkit kannattaa ostaa kerralla samasta erästä.
Milloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen
Laskuri ja itse tehty työ sopivat pienille, tasaisille kohteille, joissa korkeuserot ovat maltillisia. Ammattilaisen arvio kannattaa hankkia, jos pinta-ala on suuri, korkeuserot ovat selvät, rakenne on vanha ja pohja heikko tai lattiassa on lattialämmitys. Lattia-alan ammattilainen arvioi alustan kunnon, valitsee tuotteen tilanteeseen sopivaksi ja varmistaa, ettei päällystys irtoa myöhemmin. Hänen kanssaan kannattaa sopia myös tasoitteen toimituksesta ja työn vaiheista ennen ostoa.
Mitä laskuri ei huomioi
Laskuri ei tiedä alustan imukykyä, kosteuspitoisuutta eikä lämmitysjärjestelmän asettamia rajoituksia. Se ei myöskään ota huomioon esteitä, kuten kynnyksiä, kaappeja tai lattiakaivoja, jotka vähentävät pinta-alaa. Jos pinta-alassa on suuria vähennyksiä, syötä vain todellinen käsiteltävä ala. Hinta-kenttä laskee pelkän materiaalikustannuksen. Työkustannuksia, kuljetusta tai pohjustetta ei lasketa mukaan.
Laskuri antaa suuntaa antavan määrän ostamista varten. Lopullinen mitoitus varmistetaan tuoteselosteen ja alustan kunnon perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon yksi 25 kilon säkki itsetasoittuvaa lattiatasoitetta riittää?
Riittoisuus 1,7 kg/m²/mm tarkoittaa, että 25 kilon säkki riittää noin 14,7 m²:n alalle yhden millimetrin paksuiseen kerrokseen. Viiden millimetrin kerroksella ala on noin 2,9 m² ja kymmenen millimetrin kerroksella noin 1,5 m². Nämä luvut perustuvat laskurin oletusarvoon. Oman tuotteesi tarkka riittoisuus löytyy säkin tuoteselosteesta, ja sitä arvoa kannattaa käyttää laskurissa. Jos tuotteen ohjeessa on eri arvo, laske tulos uudelleen ennen ostamista.
Mikä on itsetasoittuvan lattiatasoitteen pienin kerrospaksuus?
Pienin sallittu kerrospaksuus on ilmoitettu tuoteselosteessa, ja sen arvo vaihtelee tuotteittain. Useimmat sementtipohjaiset itsetasoittuvat tuotteet on tarkoitettu tavallisille tasoitepaksuuksille, joten ohuempia kerroksia varten on erikoistuotteita, joilla on eri riittoisuus. Niitä ei pidä laskea tavallisella arvolla. Tarkista aina tuoteselosteesta sallittu paksuusalue. Jos paksuus jää lähelle alarajaa, kysy tarkka raja tuotteen ohjeesta. Liian ohut kerros voi irrota tai halkeilla, varsinkin jos alusta imee vettä voimakkaasti.
Pitääkö alustalle tehdä pohjustus ennen tasoitetta?
Useimmissa tapauksissa kyllä. Pohjuste parantaa tasoitteen tarttuvuutta alustaan ja vähentää alustan liiallista vedenimua, mikä ehkäisee halkeilua. Pohjusteen kuivumisaika on ilmoitettava tuotteessa, ja se on odotettava ennen tasoitteen levittämistä. Pohjusteen valinta riippuu alustasta, sillä imukykyinen betoni, vanha tasoite ja tiivis pinta vaativat eri tuotteen. Jos alustassa on öljyä, rasvaa tai irtoavaa pintaa, poista ne ensin.
Kuinka kauan itsetasoittuva lattiatasoite kuivuu ennen päällystystä?
Kuivumisaika riippuu tuotteesta, kerroksen paksuudesta, lämpötilasta ja ilmankosteudesta. Sementtipohjainen tasoite on yleensä kävelykelpoinen melko pian levittämisen jälkeen, mutta päällystykseen se vaatii huomattavasti pidemmän ajan. Keraaminen laatoitus ja vinyyli vaativat usein omat kosteusrajansa, ja ne tarkistetaan mittaamalla alustan kosteus ennen asennusta. Tarkista aina tuotteen tiedot ja päällysteen valmistajan vaatimukset. Älä kiirehdi, sillä liian aikainen päällystys voi irrottaa pinnan.
Voiko tasoitteen levittää vanhojen laattojen päälle?
Se on mahdollista vain, jos laatat ovat tiukasti kiinni, tasaisia ja puhtaita. Irtonaiset, halkeilleet tai voimakkaasti kuvioidut laatat on poistettava ennen tasoitusta, koska ne aiheuttavat tasoitteeseen onteloita ja irtoamista. Sileät ja rasvattomat laatat voidaan pinnoittaa erikoispohjusteella, jota suositellaan usein pinnoille, joissa ei ole imukykyä. Ennen työn aloittamista kannattaa koputtaa laatat läpi ja tarkistaa, ettei niissä ole ontelokohtia. Jos epäröit, pyydä arvio lattia-alan ammattilaiselta.
Sopiiko itsetasoittuva lattiatasoite lattialämmitykseen?
Sopii, jos tuote on tarkoitettu lattialämmitykseen. Kaikki tasoitteet eivät kestä lämmitettyä alustaa, joten tarkista tuoteseloste ennen ostoa. Lämmitys käynnistetään vasta, kun tasoite on kuivunut riittävästi ja tuotteen ohjeen mukainen lämmityksen nostamisen aikataulu on noudatettu. Liian nopea lämmitys aiheuttaa halkeilua. Putkien tai kaapelien päälle jäävä kerros on mitoitettava huolellisesti. Jos lämmitysjärjestelmä on uusi, kysy asennusohjeet järjestelmän toimittajalta tai suunnittelijalta.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Tasauslaastin säkit lattiatyössä
Laskee tasauslaastin säkkien määrän neliömetrille. Säädettävä paksuus, tuottavuus ja materiaalin arvioitu kustannus.
Kelluvan Lattiamateriaalin Määrä (m² ja kartiot)
Laskin laskee, kuinka monta kartiota kelluvaa lattiamateriaalia tarvitaan huoneeseen, suoralla tai 45 asteen kulmalla asennettavaksi ja jätteillä huomioituna.
Laastiseos laattaliimaksi (kg ja pussit)
Laske laattaliiman määrä kilogrammoina ja pusseissa. Sisältää kulutusmarginaalin ja arvioidun materiaalikustannuksen remonttityölle.
Laattamäärälaskuri: kylpyhuone, keittiö ja lattia
Laskee tarvittavien seinä- ja lattialaattojen lukumäärän pinta-alan ja laatan koon perusteella. Sisältää hukkaprosentin eri asennustavoille sekä kustannusarvion.
Näytä kaikki laskurit: Rakenteet ja materiaalit →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 26. kesäkuuta 2026
Laskuri antaa suuntaa antavan materiaalimäärän eikä korvaa tuoteselosteen, valmistajan ohjeiden tai lattia-alan ammattilaisen arviota. Todellinen kulutus vaihtelee alustan kunnon, työtavan ja olosuhteiden mukaan.