Puumateriaalin laskuri portaan askelmille
Laskee portaan askelmien puuverhoilun pinta-alan tasopintojen ja nousupintojen perusteella, lisää 10 %:n hukkavaran ja arvioi materiaalikustannuksen.
Portaassa, jonka kokonaiskorkeus on 280 cm ja askelmien leveys 90 cm, askelmien puuverhoiluun tarvitaan noin 7,21 m² puuta, kun mukaan lasketaan 10 %:n hukkavara. Tavoitteena on 17 cm nousu ja 28 cm syvyys, mikä antaa 16 askelmaa.
Laskuri määrittää ensin askelmien täsmällisen lukumäärän. Kokonaiskorkeus jaetaan tavoitteena olevalla nousulla ja tulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, joten 280 ÷ 17 ≈ 16,47 antaa 16 askelmaa. Pyöristys kannattaa tarkistaa, jos tavoitteena oleva nousu on lähellä kahden kokonaisluvun puolivälia. Koska kaikkien askelmien on oltava samankokoisia, todellinen nousu lasketaan jakamalla kokonaiskorkeus askelmien lukumäärällä: 280 ÷ 16 = 17,5 cm. Ero tavoitteeseen on pieni, mutta portaan kokonaiskorkeus pysyy oikeana.
Puumateriaalin tarve koostuu kahdesta osasta. Askelmien tasopinnat, eli vaakasuorat pinnat, joille jalka asettuu, muodostavat yhden ryhmän. Nousupinnat, eli askelmien pystysuorat etupinnat, muodostavat toisen. Esimerkissä tasopintojen ala on 16 × 0,90 × 0,28 = 4,03 m² ja nousupintojen ala 16 × 0,90 × 0,175 = 2,52 m². Yhteensä ilman hukkavaraa saadaan 6,55 m², ja kertoimella 1,10 tulos on 7,21 m². Laskuri näyttää kaikki välivaiheet, joten laskelma on helppo tarkistaa.
Puun hinta on valinnainen kenttä. Kun hinta syötetään neliömetriltä, laskuri arvioi materiaalikustannuksen kertomalla kokonaisala hukkavaralla hinnalla neliömetriltä. Kustannusarvio ei kuulu varsinaiseen kaavaan, joten hinta ei muuta pinta-alaa, vaan lisää pelkästään kustannusarvion. Tulos on yhtä luotettava kuin syötetty hinta ja valittu tuote. Laskuri ei ota huomioon kuljetusta, kiinnitystarvikkeita eikä työvoimaa.
Laskuri näyttää myös Blondelin säännön mukaisen tarkistuksen. Säännössä lasketaan kaksi kertaa nousu ja askelman syvyys yhteen, ja laskurin ohjeellinen ihanteellinen alue on 60–65 cm. Esimerkin tapauksessa 2 × 17,5 + 28 = 63 cm, joten tulos on ihanteellisella alueella. Tämä sivu selittää laskennan vaiheet ja yleisimmät virheet. Lopussa on tarkistuslista ennen tilausta.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Ylitettävä kokonaiskorkeus senttimetreinä
Kunkin askelman hyötyleveys senttimetreinä
Suunniteltu kunkin askelman korkeus. Suositeltu arvo: 15–19 cm
Askelman vaakasuora syvyys. Suositeltu arvo: 25–32 cm
Hinta per m² valitulle puulattiamateriaalille (valinnainen)
Askelmien määrä
Puupinta-ala (10 % hukalla)
- Etenemien pinta-ala
- 4,03 m²
- Nousujen pinta-ala
- 2,52 m²
- Kokonaispinta-ala (ilman hukkaa)
- 6,55 m²
- Todellinen nousu
- 17,50 cm
- 2e + G (Blondel)
- 63,00 cm
Ihanteellinen ergonomia: Blondelin sääntö täyttyy (2R + G välillä 60–65 cm)
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Miten portaan puuverhoilun materiaalitarve lasketaan
Portaan askelmien puuverhoilu vaatii kaksi laskutoimitusta: montako askelmaa portaassa on ja kuinka paljon materiaalia niiden verhoiluun tarvitaan. Tämä laskuri tekee molemmat samanaikaisesti. Lisäksi se tarkistaa, täyttävätkö mitat Blondelin säännön mukaisen ergonomisen tavoitteen.
Mihin tämä laskelma eroaa portaan mitoituksesta
Portaan mitoitus on suunnittelutehtävä, joka edeltää rakentamista. Siinä jaetaan kokonaiskorkeus askelmiin, valitaan nousu ja syvyys sekä päätetään askelmien lukumäärä. Puuverhoilun laskenta on toinen tehtävä. Se alkaa silloin, kun rakenne on jo olemassa tai sen mitat on päätetty, ja kysymys on siitä, kuinka paljon viimeistelymateriaalia tarvitaan.
Laskennassa on kolme geometrista muuttujaa. Askelmien leveys on mitta, joka on kohtisuorassa noususuuntaan nähden. Nousu on kunkin askelman pystysuora pinta, ja syvyys on vaakasuora pinta, jolle jalka asettuu. Laskuri käsittelee tasopintoja ja nousupintoja kahtena erillisenä pintaryhmänä, laskee niiden alat yhteen ja lisää hukkavaran vasta lopuksi.
Laskentavaiheet esimerkillä
Esimerkkiportaassa kokonaiskorkeus on 280 cm, tavoitteena oleva nousu 17 cm, syvyys 28 cm ja leveys 90 cm.
- Askelmien lukumäärä: pyöristys(280 ÷ 17) = pyöristys(16,47) = 16 askelmaa.
- Todellinen nousu: 280 ÷ 16 = 17,5 cm. Ero tavoitteeseen on pieni, mutta kaikkien askelmien on oltava keskenään samankokoisia.
- Tasopintojen ala: 16 × 0,90 m × 0,28 m = 4,03 m².
- Nousupintojen ala: 16 × 0,90 m × 0,175 m = 2,52 m².
- Yhteensä ilman hukkavaraa: 4,03 + 2,52 = 6,55 m².
- Hukkavaran kanssa: 6,55 × 1,10 = 7,21 m².
Koska todellinen nousu saadaan jakamalla kokonaiskorkeus kokonaisella askelmamäärällä, kaikki askelmat saavat saman mitan. Ainoa syöte nousun osalta on tavoitteena oleva nousu, kun taas todellinen nousu on laskennan tulos.
Esimerkki: vain tasopintojen verhoilu
Jos verhoillaan vain askelmien tasopinnat ja nousut jätetään avoimiksi tai muulla materiaalilla viimeistellyiksi, laskentaan otetaan mukaan vain tasopintojen ala 4,03 m². Hukkavaralla lopullinen tarve on 4,03 × 1,10 ≈ 4,4 m². Tällöin tasopinnat muodostavat noin 62 % kokonaisalasta ilman hukkaa. Valinta kannattaa tehdä ennen laskentaa, koska se muuttaa koko tulosta.
Laskennan herkkyys
Pinta-ala on suoraan verrannollinen askelmien lukumäärään ja leveyteen. Jos leveys kasvaa 90 cm:stä 100 cm:iin, kaikki osa-alat kasvavat samassa suhteessa, eli noin 11 %. Syvyyden muutos vaikuttaa vain tasopintoihin. Nousun muutos vaikuttaa askelmien lukumäärään ja siten molempiin osa-aloihin. Leveys on siksi mitta, jonka virhe siirtyy suoraan kaikkiin tuloksiin.
Miten tulos luetaan ostettaessa
Laskuri antaa pinta-alan, ei valmiita kappalemääriä. Lankuja myydään yleensä kokonaisina kappaleina, joten lopullinen ostomäärä on usein suurempi kuin tulos, koska pituudet eivät jakaudu tasan askelmille. Tulosta kannattaa siksi pitää pohjana, jonka päälle lisätään kappaleiden pituuksista johtuva lisäys.
Kustannusarvio lasketaan kaavan ulkopuolella. Kokonaisala hukkavaralla (A_yht) kerrotaan puun hinnalla neliömetriltä. Kaava ei sisällä hintatermiä, joten hinnan muuttaminen ei muuta pinta-alaa. Kustannusarvio kattaa vain materiaalin arvon, ei työn tai kuljetuksen kustannuksia.
Miksi hukkavara on oletuksena 10 prosenttia
Hukkavara kattaa leikkausjätteen ja sovitustyön. Laskurin oletushukkavara on 10 %. Se on laskennallinen varakerroin, ei normista johdettu arvo, ja se sopii suoriin portaisiin, joissa askelmat ovat suorakulmaisia ja samankokoisia. Kun portaassa on kulmia, epäsäännöllisiä askelmia tai kierre, leikkausjätettä syntyy yleensä enemmän, ja varaa kannattaa kasvattaa harkiten. Hukka riippuu myös puun pituudesta: jos lankun pituus ei jakaudu tasan askelmien mittojen kanssa, lopputähteestä ei välttämättä tule käyttökelpoista osaa. Luku ei siis ole tarkka ennuste, vaan turvamarginaali, joka kattaa tavallisen työn epävarmuuden.
Blondelin sääntö ja ergonomia
François Blondel kuvasi portaiden mitoitussäännön teoksessaan Cours d'architecture vuonna 1675. Säännössä kaksi kertaa nousu lisätään askelman syvyyteen, ja tulos kuvaa, kuinka mukavasti portaassa kävellään. Laskuri laskee tuloksen 2e + G ja vertaa sitä kahteen väliin. Ihanteellinen alue on 60–65 cm. Tämä on laskurin oma ohjeellinen väli, joka antaa suuntaa askelmien mukavuudesta, eikä se ole normin vaatimus. Esimerkissä 2 × 17,5 + 28 = 63 cm, eli tulos on ihanteellisella alueella.
Jos tulos on ihanteellisen alueen ulkopuolella, laskuri ilmoittaa sen erikseen. Hyväksyttävän tilan rajat ovat laskurin sisäisiä, eivätkä ne perustu normiin, joten niitä ei kannata pitää viranomaisvaatimuksina. Ihanteellisen alueen ulkopuoliset askelmat ovat kulkijalle epämukavampia ja voivat olla vaarallisia. Tarkistus on erityisen hyödyllinen silloin, kun vaihdetaan vain askelmien verhoilu ja nousut pidetään ennallaan. Tällöin mitataan todellinen nousu työmaalla ja säädetään syvyyttä, kunnes summa on sopiva.
Puuverhoilun tyypit
Puuta on kahta päätyyppiä. Massiiviset askelmat ovat kiinteää puuta, esimerkiksi tammea, mäntyä tai pähkinää. Ne kestävät kulutusta hyvin, ja niitä voi hioa ja käsitellä uudelleen. Massiivisen askelman paksuus valitaan valmistajan teknisten tietojen ja portaan käyttötarkoituksen mukaan. Vilkkaasti käytetyissä portaissa paksumpi askelma on yleensä perusteltu.
Tekninen lattiapuu koostuu ohuesta jalopuukerroksesta, jonka alla on tukirakenne. Sen kokonaispaksuus on huomattavasti ohuempi kuin massiivisen askelman. Asennus tehdään liimaamalla tai ruuvaamalla tukirakenteeseen. Kelluvaa asennusta ei suositella portaisiin, koska sitä ei ole tarkoitettu toistuvaan kuormitukseen.
Yleiset virheet
Yleisin virhe on unohtaa nousupinnat. Ne voivat olla merkittävä osa kokonaisalasta, ja niiden jättäminen pois aliarvioi tarpeen. Toinen virhe on laskea leveys koko portaan leveydeltä eikä askelmien hyödylliseltä leveydeltä. Jos askelmissa on nenä, eli osa, joka ulottuu alemman askelman päälle, nenän lisäys kannattaa mitata erikseen ja lisätä laskentaan.
Kolmas virhe on käyttää suunnitelman mittaa mittauksen sijaan. Tämä on riskialtista, koska rakennetut portaat poikkeavat usein suunnitelmasta. Kaikki mitat kannattaa siksi tarkistaa paikan päällä.
Rajatapaukset
Kaikkien mittojen on oltava positiivisia lukuja. Nolla tai negatiivinen arvo ei vastaa fyysistä porrasta, joten tulos ei ole silloin käyttökelpoinen. Askelmien lukumäärä N on vähintään 1 vain, jos kokonaiskorkeus on vähintään puolet tavoitteena olevasta noususta. Jos kokonaiskorkeus on sitä pienempi, pyöristys antaisi N = 0, eikä todellista nousua voi laskea, koska jakaminen nollalla ei ole mahdollista. Tällaisella syötteellä tulos ei ole käyttökelpoinen, ja syöte kannattaa tarkistaa. Kun kokonaiskorkeus jakautuu askelmille lähes tasan, pyöristys ei muuta lukumäärää ja nousu on lähes tavoitteen mukainen. Jos tavoitteena oleva nousu on lähellä kahden kokonaisluvun puolivälia, lähimmän kokonaisluvun valinta on herkkä pienille mittavirheille, joten mittaus kannattaa tehdä huolellisesti.
Milloin laskuria ei kannata käyttää sellaisenaan
Laskuri olettaa suoria portaita, joissa askelmat ovat suorakulmaisia ja samankokoisia. Se ei sovellu kierreportaisiin tai kaareviin portaisiin, joissa jokaisen askelman muoto on puolisuunnikas. Sitä ei myöskään pidä käyttää sellaisenaan, jos vanhassa portaassa nousut ovat epätasaiset rakentamisvirheen vuoksi. Tällaisissa tapauksissa mitat kannattaa tarkistaa ammattilaiselta ennen materiaalin tilaamista.
Laskuri ei korvaa rakennesuunnittelua eikä kuormitustarkastusta. Jos portaan mitat ovat osa rakennuksen toimivuutta, johon sovelletaan esteettömyysvaatimuksia, lopulliset mitat kannattaa tarkistaa Suomen rakentamismääräyskokoelmasta tai pätevältä suunnittelijalta.
Tarkistuslista ennen tilausta
Ennen materiaalin tilaamista kannattaa käydä läpi seuraavat kohdat:
- Kokonaiskorkeus on mitattu alemmalta lattiatasolta ylemmälle.
- Askelmat on laskettu kokonaan, mukaan lukien alkuaskelma ja tasanteeseen johtava askelma, jos ne kuuluvat verhoiluun.
- Askelmien leveys on mitattu hyödylliseltä alueelta ja nenien lisäys on huomioitu.
- Päätetty, verhoillaanko myös nousut. Jos verhoillaan, niiden ala lasketaan erikseen.
- Puutyyppi ja paksuus on valittu käyttötarkoituksen mukaan.
- Hukkavara on valittu portaan muodon perusteella.
Kun kannattaa kysyä ammattilaiselta
Asiantuntijan apua kannattaa hankkia seuraavissa tilanteissa:
- Portaan nousut eivät ole alun perin keskenään samoja, esimerkiksi rakennusvirheen vuoksi.
- Portaat ovat kaarevia tai kierreportaita, joissa jokainen askelma on muodoltaan puolisuunnikas.
- Vanha puurakenne on vaurioitunut tai siinä on biologista vauriota.
- Verhoilun paksuus muuttaa askelmien mittoja ja siten portaan toimivuutta. Tällöin mitat kannattaa tarkistaa rakentamismääräyksiä vastaan.
Usein kysytyt kysymykset
Miten portaan puuverhoilun pinta-ala lasketaan?
Pinta-ala koostuu kahdesta osasta: askelmien tasopinnoista ja nousupinnoista. Kerrotaan askelmien lukumäärä, askelmien leveys ja kunkin pinnan mitta metreinä. Esimerkissä 16 askelmaa, 0,90 m leveys ja 0,28 m syvyys antavat tasopinnoille 16 × 0,90 × 0,28 = 4,03 m². Nousupinnat ovat 16 × 0,90 × 0,175 = 2,52 m², kun todellinen nousu on 17,5 cm. Kun osat lasketaan yhteen, saadaan 6,55 m². Lopuksi lisätään 10 %:n hukkavara: 6,55 × 1,10 = 7,21 m².
Pitääkö nousupinnat laskea mukaan puumateriaaliin?
Riippuu valitusta ratkaisusta. Kaikissa hankkeissa nousuja ei verhoilla puulla, sillä joissakin portaissa ne jätetään betonin, rapatun pinnan tai kipsilevyn varaan. Jos puuverhoilu kattaa vain askelmien tasopinnat, laskentaan otetaan mukaan vain tasopintojen ala. Jos nousutkin verhoillaan puulla, ne ovat esimerkkitapauksessa noin 38 % kokonaisalasta, joten niiden unohtaminen aliarvioi materiaalitarpeen selvästi. Päätös kannattaa tehdä jo ennen mittausta, jotta laskenta vastaa todellista työtä.
Mikä hukkavara kannattaa valita puuverhoilulle?
Laskurin oletushukkavara on 10 %, ja se sopii suoralle portaalle, jonka askelmat ovat suorakulmaisia ja samankokoisia. Kierreportaissa ja epäsäännöllisissä portaissa hukka on yleensä suurempi, joten varaa kannattaa kasvattaa harkiten. Hukkavaraan vaikuttaa myös puun pituus: jos lankun mitta ei jakaudu tasan askelmien kanssa, lopputähde voi jäädä käyttämättä. Varaa ei ole johdettu normista, joten jos työ vaatii tarkkuutta, leikkauskuvio kannattaa tarkistaa ennen tilausta.
Miten askelmien todellinen nousu lasketaan olemassa olevassa portaassa?
Todellinen nousu saadaan jakamalla portaan kokonaiskorkeus askelmien lukumäärällä: todellinen nousu = H ÷ N. Esimerkiksi 280 cm korkuisessa portaassa, jossa on 16 askelmaa, todellinen nousu on 280 ÷ 16 = 17,5 cm. Työmaalla kokonaiskorkeus mitataan mittanauhalla alemmalta lattiatasolta ylemmälle. Askelmat lasketaan kokonaan, mukaan lukien alkuaskelma ja tasanteeseen johtava askelma, suunnitelman mukaan. Mitatun arvon kannattaa olla lähellä tavoitetta, sillä suuri poikkeama heikentää kulkemisen mukavuutta.
Vaikuttaako puuverhoilun paksuus portaan korkeuteen?
Vaikuttaa. Verhoilun paksuus muuttaa askelman lopullista mittaa ja voi vaikuttaa näkyvään nousuun tai syvyyteen riippuen siitä, mihin pintaan verhoilu asetetaan. Jos verhoilu lisätään vain osaan askelmista, nousut eroavat toisistaan, mikä heikentää kulkemisen mukavuutta. Siksi paksuus kannattaa ottaa huomioon jo suunnittelussa tai mitata nousut uudelleen verhoilun jälkeen. Tämä kannattaa tarkistaa jo ennen tilausta, koska väärä arvio näkyy vasta asennuksen jälkeen.
Mihin tämä laskuri eroaa portaan mittojen laskurista?
Portaan mittojen laskuri määrittää rakenteen ennen rakentamista: askelmien lukumäärän, todellisen nousun ja sopivan syvyyden Blondelin säännön mukaan. Tämä laskuri laskee viimeistelymateriaalin määrän, kun rakenne on jo määritelty tai rakennettu. Se laskee tasopintojen ja nousupintojen alat, kokonaisalan hukkavaralla ja arvioidun materiaalikustannuksen, kun hinta syötetään. Remontissa tai uudisrakennuksessa molemmat laskurit täydentävät toisiaan. Ensin määritellään rakenne, ja vasta sen jälkeen valitaan materiaali.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Portaiden askelmien laskuri Blondelin kaavalla
Laskee portaiden askelmien määrän, todellisen nousun ja Blondelin mukaisen askelman syvyyden. Näyttää, ovatko mitat ohjearvojen sisällä.
Metalliaidan ja kaiteen juoksumetrilaskuri
Laskee metalliaidan, ikkunaritilän ja kaiteen tarvitsemat juoksumetrit. Vähentää portit ja aukot ja lisää 5 % varauksen leikkauksille ja liitoksille.
Parvekekaiteen laskuri: juoksumetrit ja tolpat
Laske parvekekaiteen juoksumetrit ja tolppien määrä etuosalle ja sivuille. Mukana 5 % varaus leikkauksille ja valinnainen kustannusarvio.
Metalliportaan rakenne: teräksen paino ja pituus
Laskee metalliportaan askelmien määrän, montanttien pituuden ja teräksen kokonaispainon UPN-profiileille 100–160, 10 % varauksella.
Näytä kaikki laskurit: Rakenteet ja materiaalit →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 26. heinäkuuta 2026
Tulokset ovat arvioita. Todellinen materiaalitarve ja kustannus riippuvat puulajista, leikkauksista, portaan muodosta ja työmaan mittatarkkuudesta. Tarkista mitat työmaalla ennen tilausta ja noudata sovellettavia rakentamismääräyksiä.
