Liittymätehon laskuri asunnolle (kVA)
Laskee asunnon suositellun liittymätehon kVA-yksiköissä asunnon tyypin, keittotason, lämmityksen, ilmastoinnin ja sähköauton latauksen perusteella.
Kolmio (T2), jossa on kaasuliesi eikä sähköistä lämmitystä tai sähköautoa, tarvitsee laskennallisesti 4,60 kVA:n liittymätehon. Kun asuntoon lisätään sähköinen keittotaso, sähköinen vesivaraaja tai sähköauton lataus, samanaikainen tehontarve kasvaa ja tarvitaan suurempi teho. Tämä laskuri laskee asunnon yhteenlasketun tehontarpeen ja valitsee pienimmän portaan, joka sen kattaa. Tässä esimerkissä kaikki lisäykset ovat nollia, joten lukuun vaikuttaa vain asunnon tyyppi.
Liittymätehon valinta on tasapainoilua. Liian pieni teho johtaa siihen, että pääsulake laukeaa, kun uuni, vesivaraaja ja ilmastointi toimivat yhtä aikaa. Liian suuri teho nostaa kiinteää perusmaksua turhaan. Usein ongelma ei ole liittymän koko vaan se, että laitteita käytetään samanaikaisesti ilman, että niiden yhteisvaikutusta on mietitty. Laskuri antaa suuntaviivan molempiin suuntiin, mutta lopullinen mitoitus riippuu asennuksen todellisesta kunnosta ja käytöstä.
Laskuri ottaa huomioon viisi tekijää: asunnon tyypin, keittotason, käyttöveden lämmityksen, ilmastoinnin ja sähköauton latauksen. Asunnon tyyppi antaa perustarpeen, johon muut lisäykset lasketaan. Esimerkiksi T3-asunnossa, jossa on sähköinen keittotaso ja 7,4 kW:n seinälaturi, tehontarve on 5,75 + 2,5 + 7,4 = 15,65 kVA, ja pienin portaista, joka kattaa tämän, on 17,25 kVA.
Laskuri ei ole sähkösuunnittelun työkalu. Se on apu, jolla voi arvioida, onko nykyinen liittymä riittävä, kun asunnon laitteisto muuttuu. Uuden keittotason, vesivaraajan tai sähköauton hankinta muuttaa tehontarvetta, vaikka asunto itsessään pysyisi samana. Siksi kannattaa laskea uusi tarve jo ennen hankintaa, jotta mahdollinen liittymän muutos ehditään suunnitella ajoissa.
Laskurin tehoportaat, 1,15 kVA:sta 20,70 kVA:iin, ovat laskurin käyttämiä vakioarvoja. Laskurin tulos kannattaa tarkistaa oman sähköliittymän tietojen kanssa. Tulos on suuntaa antava arvio eikä korvaa sähköasentajan arviota, joten sitä kannattaa käsitellä lähtökohtana, ei lopullisena vastauksena. Kun tulos on tiedossa, sitä voi verrata nykyiseen sähkölaskuun ja liittymän tietoihin, jolloin mahdollinen muutostarve näkyy selvemmin.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Kaasulämmitin, kattila tai aurinkokeräimet eivät tarvitse lisää sähkötehoa.
Wallbox 7,4 kW (32 A) on yleisin kotilatauslaite.
Suositeltu sopimusteho
Pääsulakkeen koko 20 A
- Arvioitu samanaikainen kuormitus
- 4,60 kVA
- Pääsulake
- 20 A
- Seuraava pienempi porras
- 3,45 kVA (15 A)
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Mikä liittymäteho asuntoon tarvitaan?
Liittymäteho kertoo, kuinka suuri sähkötehon määrä asunnossa voi olla käytössä samanaikaisesti. Se ei ole kulutus, jota mitataan kilowattitunneissa, vaan suurin sallittu samanaikainen teho. Kun kaikki asunnon laitteet ovat päällä yhtä aikaa, tehontarve nousee, ja pääsulake laukeaa, jos tarve ylittää liittymän rajan. Liian pieni liittymä aiheuttaa siis katkoksia, kun taas liian suuri liittymä nostaa kiinteitä kustannuksia turhaan. Tämän laskurin tehtävä on löytää tasapaino näiden kahden välillä.
Laskennan logiikka
Laskuri ratkaisee tehontarpeen kahdessa vaiheessa. Ensin lasketaan asunnon kokonaistehontarve P_yhteensä, joka on perustehon P_perus(tyyppi) ja neljän lisäyksen summa: P_liesi, P_lämminvesi, P_ilmastointi ja P_SA. Sen jälkeen valitaan porras, joka on pienin vakioportaista ja vähintään yhtä suuri kuin P_yhteensä. Esimerkiksi jos tarve on 4,60 kVA, portaaksi kelpaa 4,60 kVA, koska ehto on vähintään yhtä suuri. Jos tarve on 4,61 kVA, portaaksi tulee seuraava porras, 5,75 kVA.
Suurin porras on 20,70 kVA. Jos asunnon yhteenlaskettu tehontarve ylittää sen, kaava ei löydä sopivaa porrasta, eikä laskuri anna porrastulosta. Tilanne on laskurin ulkopuolella. Esimerkiksi T4-asunto, jossa on sähkökeraaminen keittotaso, sähkövesivaraaja, lämpöpumppu ja 7,4 kW:n seinälaturi, tarvitsee 6,90 + 2,5 + 2,0 + 3,5 + 7,4 = 22,30 kVA, eikä mikään vakioporras kata sitä. Tällaisessa tapauksessa mitoitus on tehtävä erikseen asennuksen todellisten tietojen perusteella.
Laskennan jokainen osa vastaa yhtä laitetta tai käyttötapaa, joten lisäysten muuttaminen muuttaa tulosta suoraan. Näin käyttäjä näkee, mikä tulokseen vaikuttaa eniten.
Asunnon tyypin perusteho
Perustehontarve määräytyy asunnon koon mukaan, koska valaistus, jääkaappi, pesukone, televisio ja yleiset pistorasiat kasvavat asunnon mukana. Laskuri käyttää seuraavia lähtöarvoja: yksiö tai kaksio (T0/T1) 3,45 kVA, kolmio (T2) 4,60 kVA, T3 5,75 kVA ja T4 tai suurempi 6,90 kVA. Lähtöarvot olettavat, että käyttövesi lämmitetään muulla kuin sähköllä, asunnossa ei ole sähköistä ilmastointia eikä sähköautoa. Jokainen näistä oletuksista vaatii lisäyksen, jos se ei pidä paikkaansa. Jos asunnossa on useita makuuhuoneita tai erillinen työhuone, tyypin valinnassa kannattaa käyttää lähintä laskurin tarjoamaa vaihtoehtoa.
Keittotason ja käyttöveden lisäykset
Sähköinen keittotaso, joka on lasikeraaminen tai induktio, lisää laskelmaan 2,5 kVA. Luku kuvaa samanaikaista käyttöä kahdella keskikokoisella keittoalueella ja uunilla. Kaasuliesi ei lisää sähköistä kuormaa, joten sen lisäys on nolla.
Käyttöveden lämmityksessä sähkövesivaraaja lisää laskelmaan 2,0 kVA. Vesivaraaja toimii pitkiä aikoja ja voi olla päällä samaan aikaan muiden laitteiden kanssa, siksi sen lisäys otetaan huomioon. Kaasulämmitin, kattila tai aurinkoenergia eivät lisää sähkötehoa.
Ilmastointi ja lämpöpumppu
Ilmastointi lisää laskelmaan portaittain. Yksi ilmastointilaite lisää 1,5 kVA ja kaksi tai useampi 3,0 kVA. Lämpöpumppu keskuslämmitykseen lisää 3,5 kVA, ja sähköiset konvektorit 3,0 kVA. Lämpöpumppu on näistä suurin lisäys, joten sen vaikutus kannattaa tarkistaa erikseen, jos lämmitys tapahtuu sen avulla. Luvut ovat laskurin mallin arvoja eivätkä mittaa tiettyä laitetta. Niitä ei pidä soveltaa sellaisenaan kohteisiin, joissa laitteet ovat erikokoisia kuin mallissa oletetaan.
Sähköauton lataus
Sähköauton lataus on laskurin suurimpia yksittäisiä lisäyksiä. Latauskaapeli Mode 2 (ICCB) lisää 2,3 kVA. Seinälaturi 3,7 kW lisää 3,7 kVA ja seinälaturi 7,4 kW lisää 7,4 kVA, koska laturi kuormittaa liittymää latauksen aikana täydellä teholla. Laskelmassa laturin kilowatit lisätään suoraan kilovolttiampeereina, eli oletetaan tehokerroin 1. Jos tehokerroin on pienempi kuin 1, näennäisteho on suurempi kuin laskelman lisäys, joten tulos voi aliarvioida tehontarpeen. Jos liittymä on 5,75 kVA ja lisätään 7,4 kW:n laturi, tehontarve ylittää liittymän heti, kun laturi käynnistyy muiden laitteiden ollessa päällä. Yli 7,4 kW:n lataus, esimerkiksi 11 kW tai 22 kW, ei kuulu tämän laskurin piiriin. Latausteho on laturin asetus, joten sama seinälaturi voi toimia eri tehoilla. Jos tehoa voi säätää, laskelmaan kannattaa valita käytössä oleva suurin asetettu teho.
Esimerkkejä laskelmasta
- Kolmio (T2) kaasuliedellä ja kaasulämmitteisellä vesivaraajalla: 4,60 kVA, porras 4,60 kVA.
- Sama kolmio sähkövesivaraajalla: 4,60 + 2,0 = 6,60 kVA, porras 6,90 kVA.
- Kolmio (T2) sähkökeraamisella keittotasolla ja sähkövesivaraajalla: 4,60 + 2,5 + 2,0 = 9,10 kVA, porras 10,35 kVA.
- T3-asunto sähkökeraamisella keittotasolla ja 7,4 kW:n seinälaturilla: 5,75 + 2,5 + 7,4 = 15,65 kVA, porras 17,25 kVA.
Lisäykset lasketaan yhteen, vaikka kaikki laitteet eivät aina olisi käytössä samaan aikaan. Tämä on tietoinen valinta, joka pitää liittymän riittävänä silloinkin, kun useat laitteet käynnistyvät yhtä aikaa. Laskuri on siis varovainen ja antaa suuremman portaan kuin pelkkä käytännön kokemus voisi antaa.
Kun kysyntä ylittää portaan
Jos tehontarve ylittää liittymän rajan, pääsulake katkaisee sähkön. Tilanne on tilapäinen: sähkö palautuu, kun kuormaa vähennetään ja sulake palautetaan. Jos katkoksia tulee usein, ratkaisuna on yleensä suurempi liittymä. Ennen sitä kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitkä laitteet ovat yhtä aikaa käytössä. Usein pieni muutos käyttötottumuksissa, kuten sähköauton lataamisen ajastaminen, riittää.
Tuloksen lukeminen käytännössä
Laskurin tulos koostuu kolmesta luvusta: arvioidusta samanaikaisesta tehontarpeesta, suositellusta portaasta ja alemmasta portaasta. Arvioitu tehontarve on laskelman summa ennen portaan valintaa. Suositeltu porras on pienin riittävä teho. Alempi porras kertoo, kuinka paljon tarvetta pitää vähentää, jotta pienempi liittymä riittäisi. Jos tarve on lähellä alempaa porrasta, pieni muutos käyttötavoissa voi riittää. Jos tarve on selvästi lähellä seuraavaa, kannattaa miettiä, pitääkö lisäys ottaa mukaan jo nyt vai vasta myöhemmin. Lukujen vertaaminen omaan sähköliittymään on silti välttämätöntä, koska laskuri ei tiedä, millainen liittymä asunnossa on tällä hetkellä.
Milloin laskuria ei pidä käyttää
Laskuri ei sovi seuraaviin tilanteisiin:
- kaupalliset kohteet ja asunnot, joissa on suuri teollinen kuorma
- kolmivaiheiset liittymät ja yli 7,4 kW:n latauslaitteet
- tilanteet, joissa todellinen tehontarve on mitattu. Mittaustieto on aina parempi kuin oletusarvo.
Laskuri ei myöskään sisällä erillistä sähkökiuasta. Sähkösauna voi olla huomattava kuorma, ja jos asunnossa on sähkökiuas, sen teho on lisättävä laskelmaan erikseen ennen portaan valintaa.
Mitä muuttuu remontin yhteydessä
Remontti on usein hyvä hetki tarkistaa liittymätehon tarve. Uusi keittotaso, lämmitysjärjestelmän vaihto tai sähköauton latausaseman asentaminen muuttavat kaikki laskelman lisäyksiä. Jos asuntoa samalla laajennetaan tai siihen lisätään uusia pistorasioita ja valaistusta, perustehon tyyppi voi myös muuttua. Laskurin logiikka pysyy samana ennen ja jälkeen remontin, joten lukuja on helppo verrata keskenään. Samalla kannattaa kysyä asentajalta, onko sähkökeskus ja johtojen poikkipinta mitoitettu uuteen kuormaan. Laskuri ei tätä tarkista.
Yleiset virheet
- Liittymätehon kVA-yksikköä sekoitetaan pääsulakkeen ampeereihin. Ne ovat eri mittoja, ja muunnos riippuu jännitteestä ja vaiheiden määrästä. Siksi lukuja ei pidä vertailla suoraan keskenään ilman, että muunnos on tehty oikein.
- Sähköauton lataus unohdetaan, vaikka se on suunnitteilla. Lisäys on suuri, ja liittymän muuttaminen myöhemmin on työläämpää.
- Laskuri käyttää kiinteitä lisäyksiä, ei laitteiden nimellistehoja, ja olettaa lisäykset samanaikaisiksi. Laitteiden nimellistehoja ei siis lasketa erikseen yhteen.
- Liittymä valitaan pelkän kuukausimaksun perusteella. Pienin porras voi olla halvin, mutta jos se laukeaa usein, kokonaiskustannukset nousevat.
Sähköasentajan ja verkkoyhtiön rooli
Sähköasennusten on noudatettava sähköturvallisuuslakia (410/1996) ja asennusstandardeja, kuten SFS-EN 60364 -sarjaa. Liittymätehon ja pääsulakkeen muutokset tehdään sähköverkkoyhtiön kanssa. Jos muutos edellyttää uusia piirejä, kuten latauslaitteen tai vesivaraajan asennusta, työn tekee pätevä sähköasentaja, joka vastaa asennuksen tarkastuksesta ja dokumentoinnista. Laskurin tulos auttaa valmistelemaan keskustelua, mutta se ei korvaa asentajan arviota kohteen kunnosta, kuten johtojen poikkipinnasta tai mittarin sijainnista.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä liittymäteho riittää kolmiolle, jossa on kaasuliesi?
Kolmiolle (T2), jossa on kaasuliesi, ei sähköistä lämmitystä eikä sähköautoa, laskuri antaa tehontarpeeksi 4,60 kVA. Jos käyttövesi lämmitetään sähköisellä vesivaraajalla, tarve nousee 6,60 kVA:iin ja pienin riittävä porras on 6,90 kVA. Jos asunnossa on lisäksi sähköinen keittotaso, tarve on 9,10 kVA ja porras 10,35 kVA. Lukuja kannattaa verrata sekä oman asunnon käyttötottumuksiin että sähköliittymän tietoihin.
Tarvitaanko suurempi liittymäteho sähköauton latausta varten?
Usein tarvitaan suurempi liittymä, jos latausteho on 7,4 kW. Seinälaturi lisää laskelmaan koko tehonsa, eli 7,4 kVA. Kaasuliedellä varustetulle T2-asunnolle, jossa ei ole muita lisäyksiä, tehontarve nousee 12,00 kVA:iin ja porras on 13,80 kVA. Kun laturi on 3,7 kW, saman asunnon tarve on 8,30 kVA ja porras 10,35 kVA. Laskuri olettaa latauksen käynnissä samaan aikaan muiden laitteiden kanssa, joten latauksen ajastaminen yölle ei muuta laskelmaa.
Vaatiiko sähköinen keittotaso suuremman liittymätehon?
Laskelman mukaan kyllä, jos tarve ylittää nykyisen portaan. Sähkökeraaminen tai induktiotaso lisää laskelmaan 2,5 kVA. T2-asunnossa, jossa on sähköinen keittotaso, tarve on 7,10 kVA, ja pienin riittävä porras on 10,35 kVA. Induktiotaso kuormittaa laskelmassa samalla tavalla kuin sähkökeraaminen keittotaso, joten molemmat johtavat samaan portaaseen. Jos keittotaso vaihdetaan kaasusta sähköön, kannattaa laskea uusi tarve ennen muutosta. Tulos perustuu laskurin lisäyksiin eikä mittauksiin.
Voiko liittymätehoa pienentää säästämisen vuoksi?
Liittymätehoa voi pienentää, jos asunnon suurin samanaikainen tehontarve on selvästi alle nykyisen portaan eikä pääsulake ole laukeillut. Pienempi liittymä voi pienentää kiinteitä maksuja, koska maksu on sidottu valittuun tehoon. Ensin kannattaa tarkistaa, mitä laitteita käytetään samanaikaisesti, ja kysyä sähkösopimuksen tarjoajalta tai sähköverkkoyhtiöltä, mitä muutos edellyttää ja mitä se maksaa. Muutos voi vaatia uuden pääsulakkeen tai mittarin, joten se ei välttämättä ole pelkkä hallinnollinen toimenpide.
Mikä ero on yksivaiheisella ja kolmivaiheisella liittymällä?
Yksivaiheinen liittymä antaa 230 V jännitteen, ja laskuri mallintaa juuri sitä. Kolmivaiheinen liittymä antaa 400 V jännitteen. Siirtyminen yksivaiheisesta kolmivaiheiseen tehdään verkkoyhtiön kanssa, ja se voi edellyttää työtä sisäisessä asennuksessa sekä muutoksia liittymän mittauksessa. Laskuri ei mallinna kolmivaiheisia liittymiä eikä yli 7,4 kW:n latauslaitteita. Laskurin tulos ei kerro, kumpi liittymä on oikea oman kohteesi kannalta.
Milloin pitää kutsua sähköasentaja liittymätehon muutokseen?
Sähköasentaja tarvitaan, kun muutos koskee sisäistä asennusta, esimerkiksi uutta sähkökeskusta, uusia piirejä sähköauton laturille tai sähkövesivaraajalle. Pätevä sähköasentaja tekee työn ja tarkastaa asennuksen sähköturvallisuuslain (410/1996) ja SFS-EN 60364 -sarjan mukaisesti. Pääsulakkeen tai mittarin vaihto tehdään sähköverkkoyhtiön kanssa. Ennen tilaamista kannattaa pyytää asentajalta arvio kohteen johdotuksesta ja sulakkeista. Laskurin tulos auttaa valmistelemaan keskustelua, mutta mitoitus on tehtävä asennuksen todellisten tietojen pohjalta.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Sähkökeskuksen mitoitus: montako piiriä ja moduulia?
Laskee sähkökeskuksen piirien määrän, moduulit ja vikavirtasuojakytkimet asunnon tyypin ja lisälaitteiden mukaan. Suuntaa antava arvio ennen urakoitsijan käyntiä.
Kotitalouden laitteiden sähkönkulutuksen laskuri
Laske kotitalouden laitteiden kuukausittainen sähkönkulutus kWh:na. Syötä jokaisen laitteen teho, käyttötunnit ja käyttöpäivät, saat kokonaiskulutuksen.
Huonekohtaisen sähkötehon ja virran laskuri
Laskee tilan kokonaistehon ja virran sekä suosittelee johdonsuojakatkaisijan koon ja kaapelin poikkipinta-alan SFS 6000:n mukaisesti.
Sähköauton latauksen kustannuslaskuri kotona
Sähköauton latauksen energiamäärä, kustannus per lataus, per 100 km ja kuukausittain. Vertailu seinälaturin ja tavallisen pistorasian välillä.
Näytä kaikki laskurit: Remontti ja talotekniikka →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 16. heinäkuuta 2026
Laskurin tulos on suuntaa antava arvio, joka perustuu vakioarvoihin ja oletuksiin. Todellinen sähkönkulutus ja tehontarve vaihtelevat laitteiden, käyttötottumusten ja asennuksen mukaan. Liittymätehon muutos ja sähköasennustyöt on jätettävä pätevälle sähköasentajalle, ja mitoituksessa kannattaa käyttää myös mittaustietoja.
