Sähköauton latauksen kustannuslaskuri kotona
Sähköauton latauksen energiamäärä, kustannus per lataus, per 100 km ja kuukausittain. Vertailu seinälaturin ja tavallisen pistorasian välillä.
Kotona ladattaessa 52 kWh:n akku, joka ladataan 20 prosentin varaustilasta täyteen, vaatii verkosta noin 44,3 kWh seinälaturilla ja noin 47,3 kWh tavallisella maadoitetulla pistorasialla. Ero johtuu latauslaitteen hyötysuhteesta, sillä laskurin oletuksena seinälaturin hyötysuhde on 94 prosenttia ja pistorasian 88 prosenttia.
Laskuri tekee tämän laskun ja muuntaa kilowattitunnit kustannukseksi. Ensin se laskee, kuinka paljon energiaa tarvitaan, koska osa energiasta häviää latauksessa. Sen jälkeen se kertoo energian sähkön hinnalla ja antaa kustannuksen per lataus. Kun myös ajoneuvon kulutus syötetään kilowattitunteina sataa kilometriä kohden, laskuri arvioi kustannuksen per 100 km ja kuukausikustannuksen kuukausittaisen matkan perusteella.
Latauslaitteen tyyppi vaikuttaa kahteen asiaan: siihen, kuinka paljon energiaa kuluu, ja siihen, kuinka nopeasti akku latautuu. Seinälaturi, jonka teho on 7,4 kW (32 A, 230 V yksivaihe), lataa saman akun noin kuudessa tunnissa täydellä teholla. Tavallisen pistorasian teho oletetaan tässä laskelmassa noin 2,3 kW:ksi, jolloin lataus kestää yli 20 tuntia. Suomen kylmässä talvessa kulutus voi nousta selvästi, koska akun ja matkustamon lämmittäminen kuluttaa energiaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon kulutusarvoa valittaessa.
Kotilatauksen tulos riippuu neljästä asiasta: akun kapasiteetista, varaustilasta, kulutuksesta ja sähkön hinnasta. Sähkön hintana käytetään muuttuvaa kokonaiskustannusta kilowattitunnilta, jossa on mukana energia, verkkosiirto ja verot. Kiinteät perusmaksut jätetään pois, koska ne eivät muutu latauksen mukana.
Tulos sopii hyvin vertailuun, kun halutaan tietää, miten muutos vaikuttaa kustannukseen. Jos tavallisesta pistorasiasta vaihdetaan seinälaturiin, nähdään heti, kuinka paljon vähemmän energiaa verkosta kuluu samalla varaustilalla. Ajoneuvon kulutuksen ja kuukausittaisen matkan muutokset näkyvät samalla tavalla, koska kustannus on suoraan verrannollinen niihin.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Sähköautojen tyypillinen keskikulutus: 15–20 kWh/100 km
Tarkista auton käyttöohjekirjasta tai teknisistä tiedoista
Akun varaus prosentteina latauksen alkaessa; 0 = tyhjä akku
Valinnainen — tarkista sähkölaskustasi; sisältää kaikki muuttuvat kustannukset kWh:a kohden
Lataukseen tarvittava energia
Latauslaitteen hyötysuhteella 94 %
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Sähköauton lataaminen kotona
Sähköauton lataaminen kotona on useimmissa tapauksissa edullisempaa kuin polttoainekäyttöisen auton tankkaaminen. Lopullinen kustannus riippuu kolmesta muuttujasta: ajoneuvon energiankulutuksesta (kWh/100 km), sähkön hinnasta ja latauslaitteen tyypistä. Tämä laskuri arvioi, kuinka paljon energiaa verkosta tarvitaan täyteen lataukseen, ja mitä lataus maksaa kuukausittain ajettavan matkan perusteella.
Laskuri ei ole kuitenkaan tarkka mittari. Se olettaa tasaisen kulutuksen ja vakiohyötysuhteen, ja todellisuudessa molemmat vaihtelevat. Tästä syystä tulos kannattaa nähdä suuntaa antavana arviona, ei laskun ennusteena.
Seinälaturi vai tavallinen pistorasia?
Kotona voi ladata sähköautoa kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on seinälaturi eli kiinteästi asennettu AC-latauslaite. Yleisesti käytetään 16 A ja 32 A vaihtoehtoja yksivaiheisessa 230 V verkossa, jolloin teho on noin 3,7 kW tai 7,4 kW. Toinen vaihtoehto on tavallinen maadoitettu pistorasia, jota käytetään latauskaapelilla (mode 2, ICCB). Tässä kytkennässä latausvirta on rajoitettu pienemmäksi kuin seinälaturissa. Laskelmien esimerkeissä teho oletetaan noin 2,3 kW:ksi, mutta todellinen teho riippuu pistorasian piiristä ja latauskaapelin asetuksista.
Omakotitalossa, jossa auto on pihalla tai lämmitetyssä autotallissa, seinälaturin asentaminen on yleensä mahdollista. Kerrostalossa latauspaikan järjestäminen edellyttää yleensä taloyhtiön päätöstä, joten asia kannattaa selvittää ennen suunnittelua.
Latauslaitteiden hyötysuhde eroaa näiden kahden välillä. Laskurissa seinälaturin hyötysuhteena käytetään oletusarvoa 0,94 eli 94 prosenttia ja tavallisen pistorasian kanssa käytettävän latauskaapelin oletusarvoa 0,88 eli 88 prosenttia. Arvot eivät perustu yksittäiseen standardiin eivätkä mittaukseen. Ne kuvaavat häviön suuntaa, eivät mitattua arvoa tietylle laitteelle. Laitteen oma hyötysuhdetieto on tarkempi lähtökohta, jos se on saatavilla.
Samalle lopulliselle varaustilalle tavallinen pistorasia kuluttaa verkosta enemmän energiaa kuin seinälaturi. Esimerkiksi 52 kWh:n akku, joka ladataan 20 prosentin varaustilasta täyteen, vaatii noin 44,3 kWh seinälaturilla ja noin 47,3 kWh tavallisella pistorasialla. Ero näyttää pieneltä, mutta toistuu jokaisella latauksella.
Latausaika on toinen merkittävä ero. Seinälaturilla 44,3 kWh:n lataus teholla 7,4 kW kestää noin kuusi tuntia, jos teho pysyy täydellä tasolla koko latauksen ajan. Tavallisella pistorasialla 47,3 kWh:n lataus teholla 2,3 kW kestää noin 20,6 tuntia, joten lataus tehdään usein yön yli. Akun lämpötila ja ajoneuvon lataussäätö voivat hidastaa latausta molemmilla tavoilla.
Energian laskeminen
Laskurin perusyhtälö on E = C × (1 − VT/100) ÷ η. Siinä C on akun kapasiteetti kilowattitunteina, VT on akun varaustila prosentteina ja η on latauslaitteen hyötysuhde. Yhtälö olettaa, että akku ladataan varaustilasta täyteen 100 prosenttiin.
Esimerkki: akun kapasiteetti 52 kWh, varaustila 20 % ja seinälaturi hyötysuhteella 0,94. Energia on 52 × 0,80 ÷ 0,94 = 44,3 kWh, jotka otetaan verkosta. Akkuun tallentuu 41,6 kWh, ja ero syntyy latauksen häviöistä.
Varaustila on akun sisältämän energian osuus kokonaiskapasiteetista. Arvo 0 % tarkoittaa tyhjää akkua ja 100 % täyttä akkua. Laskuri hyväksyy arvot 0–99 %, koska täyteen akkuun ei tarvita latausta. Laskuri olettaa aina lataamisen täyteen, joten jos akku ladataan vain osittain, tulos on skaalattava vastaavasti. Ajoneuvon valmistajan ohjeista kannattaa tarkistaa, mihin varaustilaan akkua suositellaan lataamaan.
Hyötysuhteella jakaminen tarkoittaa, että verkosta otettava energia on aina suurempi kuin akkuun tallentuva energia. Tästä syystä energiantarvetta ei lasketa pelkästään akun kapasiteetilla, vaan jakamalla tulos hyötysuhteella.
Kustannus per lataus, per 100 km ja kuukaudessa
Kustannus per lataus saadaan kertomalla verkosta otettu energia sähkön hinnalla kilowattitunnilta. Hinnan tulee olla laskun muuttuva kokonaiskustannus kilowattitunnilta, joka sisältää energian, verkkosiirron ja verot. Kiinteät perusmaksut eivät muutu latauksen myötä, joten ne jätetään laskurin ulkopuolelle.
Kustannus per 100 km lasketaan kertomalla ajoneuvon kulutus hinnalla ja jakamalla hyötysuhteella. Lausekkeena tämä on k × H ÷ η. Tulos kuvaa, mitä jokainen 100 kilometrin matka maksaa silloin, kun auto ladataan kokonaan kotona. Esimerkiksi kulutuksella 17 kWh/100 km seinälaturi kuluttaa verkosta noin 18,1 kWh jokaista sataa kilometriä kohden (17 ÷ 0,94). Tavallisella pistorasialla vastaava luku on noin 19,3 kWh (17 ÷ 0,88).
Kuukausikustannus lasketaan kertomalla 100 km:n kustannus kuukausittaisella matkalla sadoissa kilometreissä. Yhtälö on (d/100) × k × H ÷ η. Esimerkiksi 1 000 kilometrin kuukausimatkalla seinälaturin energiantarve on noin 181 kWh (10 × 18,1 kWh). Kuukausikustannus saadaan tämän energian ja sähkön hinnan tulona.
Lausekkeet ovat lineaarisia. Jos kuukausimatka kaksinkertaistuu, kuukausikustannus kaksinkertaistuu. Jos sähkön hinta muuttuu, kaikki tulokset muuttuvat samassa suhteessa.
Mitä sähkön hintaa käyttää
Laskuriin syötetään hinta sähkölaskusta. Tämä on muuttuva kokonaiskustannus kilowattitunnilta, jossa on mukana energia, verkkosiirto ja verot. Kiinteät kuukausimaksut ja sopimusmaksut eivät kuulu tähän arvoon.
Suomessa on tarjolla sopimuksia, joissa sähkön hinta seuraa pörssisähkön hintaa. Silloin hinta vaihtelee tunneittain, ja hintaero kalliin ja halvan tunnin välillä voi olla suuri. Latauksen ajoittaminen halvimpiin tunteihin voi pienentää kustannusta merkittävästi. Laskuri ei kuitenkaan laske tuntihintoja. Se käyttää yhtä keskimääräistä hintaa, joten tuntihintojen vaikutus arvioidaan erikseen.
Myös päivä- ja yöhinnoittelu voi olla käytössä. Kun lataus tehdään yöllä, kustannus voi olla pienempi kuin keskimääräinen hinta. Monet ajoneuvot ja latauslaitteet voivat ajastaa latauksen alkamaan valittuna kellonaikana. Jos lataus tehdään yöllä, käytetään yöhinnan arvoa ja tulos tarkistetaan.
Kun laskuri ei ole sopiva
Laskuri sopii kotilatauksen tavallisen käytön arviointiin. Se ei sovi suoraan seuraaviin tilanteisiin:
- Julkinen pikalataus tai latauspalvelut, joissa veloitus perustuu kilowattitunnin hintaan tai latauskertaan. Niissä peritään usein muitakin maksuja, joita laskuri ei tunne.
- Tilanteet, joissa ajoneuvo käyttää talvella paljon lämmitystä, ellei kulutusarvoa päivitetä vastaamaan talvea.
- Ajoneuvot, joiden akun tietoja ei ole saatavilla ajoneuvon omasta järjestelmästä.
Julkisilla latauspisteillä hinnoittelu voi poiketa kotihinnasta selvästi. Kotilatauksen laskuria ei siis kannata käyttää vertailuun julkisen latauksen kanssa ilman, että julkisen latauksen hinta tarkistetaan erikseen.
Asennus ja turvallisuus
Seinälaturin asennus vaatii sähköalan ammattilaisen. Asennuksessa tehdään yleensä uusi, omistettu piiri sähkökeskukseen. Piirin johtimen poikkipinta-ala, suojalaite ja maadoitus valitaan kuormituksen ja asennusolosuhteiden mukaan. Kansainvälinen standardi IEC 60364-7-722 sisältää vaatimukset ajoneuvojen lataukseen tarkoitetuille asennuksille. Suomessa sähköturvallisuudesta vastaa Tukes, ja sähkötöitä koskee sähköturvallisuuslaki 410/2016 (Finlex).
Ennen asennusta kannattaa tarkistaa, riittääkö liittymän teho lisäkuormalle. Tämä on tärkeää erityisesti talossa, jossa on muita suuria kuluttajia, kuten sähkölämmitys, sauna tai lämminvesivaraaja. Tehon muuttamisesta sovitaan verkkoyhtiön kanssa. Ammattilainen voi auttaa arvioimaan tarvittavan latausvirran ja piirin koon.
Työn valmistuttua asentajan tulee antaa tarkastusasiakirja, joka on hyvä säilyttää. Asiakirja osoittaa, että asennus on tehty sähköturvallisuusvaatimusten mukaisesti. Laskuri ei korvaa asennuksen tarkastusta eikä ota kantaa sähköasennuksen teknisiin ratkaisuihin.
Yleisimmät virheet
Ensimmäinen virhe on käyttää kulutuksena valmistajan ilmoittamaa WLTP-arvoa, vaikka todellinen ajotapa poikkeaa siitä. Talvella ja kaupunkiajossa kulutus on usein suurempi kuin ilmoitettu arvo. Toinen virhe on unohtaa hyötysuhde, jolloin kustannus aliarvioidaan. Kolmas virhe on käyttää sähkön hintana pelkkää energian hintaa ilman verkkosiirtoa ja veroja.
Neljäs virhe on syöttää varaustila väärin. Jos akku on alkanut latautua ennen laskurin käyttöä, syötetään nykyinen varaustila eikä lähtötasoa. Viides virhe on olettaa, että tulos pätee sellaisenaan kaikkiin kuukausiin. Kulutus ja hinta vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten tulos kannattaa päivittää säännöllisesti.
Yhteenveto
Kotilatauksen kustannus on helppo arvioida, kun tiedetään akun kapasiteetti, varaustila, latauslaitteen hyötysuhde, ajoneuvon kulutus ja sähkön muuttuva hinta. Seinälaturi on yleensä tehokkaampi ja nopeampi kuin tavallinen pistorasia, ja hyötysuhde-ero näkyy jokaisessa latauksessa. Tarkempi arvio saadaan, kun kulutusarvo päivitetään todellisen ajon perusteella ja käytetään sähkön hintaa, joka vastaa omaa sopimusta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on kotilatauksen kustannusero seinälaturin ja tavallisen pistorasian välillä?
Ero syntyy hyötysuhteesta, jonka laskurin oletusarvot ovat seinälaturille 94 prosenttia ja tavalliselle pistorasialle 88 prosenttia. Esimerkiksi 52 kWh:n akulle, joka ladataan 20 prosentin varaustilasta täyteen, seinälaturi tarvitsee verkosta noin 44,3 kWh ja tavallinen pistorasia noin 47,3 kWh. Rahallinen ero riippuu sähkön hinnasta, mutta pistorasia on tältä osin aina epäedullisempi. Seinälaturilla lataus on myös huomattavasti nopeampaa: noin kuusi tuntia 7,4 kW:n teholla, kun tavallisella pistorasialla lataus kestää yli 20 tuntia 2,3 kW:n oletusteholla.
Onko kotilataus halvempaa kuin julkiset latauspisteet?
Yleensä on, mutta vertailu kannattaa tehdä kokonaisuutena. Julkisten latauspisteiden hinnoittelu perustuu usein kilowattitunteihin tai latauskertaan, ja hinta voi olla selvästi korkeampi kuin kotitalouden sähkösopimuksen hinta. Poikkeuksia voi olla tarjouksissa tai palveluissa, joissa lataus sisältyy muuhun maksuun. Säännöllisessä päivittäisessä käytössä kotilataus on yleensä taloudellisin vaihtoehto. Julkisen latauksen kustannus lasketaan mukaan lukien mahdolliset käynnistys- ja pysäköintimaksut.
Mistä todellinen kulutus kWh/100 km saadaan?
Valmistajan ilmoittama WLTP-arvo on hyvä lähtökohta, mutta todellinen kulutus riippuu ajotavasta, lämpötilasta ja tieosuuksista. Talvella lämmitys ja akun lämmittäminen voivat nostaa kulutusta selvästi, ja kaupunkiajossa kulutus on usein suurempi kuin tekninen arvo. Luotettavin tapa on lukea keskikulutus auton omasta tietokoneesta tai valmistajan sovelluksesta useamman kuukauden ajon jälkeen. Jos tietoja ei ole saatavilla, kulutus saadaan jakamalla kuukauden aikana ladattu energia ajetulla matkalla ja kertomalla tulos sadalla.
Vaatiiko seinälaturin asennus sähköalan ammattilaisen?
Kyllä. Suomessa sähkötöitä saa tehdä vain siihen oikeutettu henkilö. Sähköturvallisuudesta vastaa Tukes (https://www.tukes.fi), ja sähkötöitä koskee sähköturvallisuuslaki 410/2016. Seinälaturin asennus vaatii yleensä uuden, omistetun piirin sähkökeskukseen sekä sopivan suojalaitteen ja johtimen. Asennuksen jälkeen asentaja antaa tarkastusasiakirjan, joka kannattaa säilyttää. Laskuri ei korvaa asennuksen suunnittelua tai tarkastusta, joten vaatimukset selvitetään sähköalan urakoitsijan kanssa.
Voiko yösähköä käyttää latauksen säästämiseen?
Voi, jos sähkösopimuksessa on yöhinnoittelu tai pörssisähköön sidottu hinta, jossa halvimmat tunnit ajoittuvat yölle. Monet latauslaitteet ja ajoneuvot voivat ajastaa latauksen alkamaan valittuna kellonaikana. Laskuri käyttää yhtä keskihintaa, joten yöhinnan vaikutus lasketaan syöttämällä yöhinta laskuriin erikseen. Ajoitus ei muuta energiamäärää, vaan ainoastaan sitä, milloin energia ostetaan. Ajastuksen kannattaa olla sellainen, että akku on ladattu aamuksi tarvittavalle tasolle.
Miten kylmä sää vaikuttaa latauskustannukseen?
Kylmä sää lisää energiankulutusta. Akun lämmitys, matkustamon lämmitys ja pidempi lämpenemisaika nostavat kulutusta, joten samalla matkalla kuluu enemmän kilowattitunteja. Kylmä voi vaikuttaa myös latauksen hyötysuhteeseen ja akun käytettävissä olevaan kapasiteettiin, joten talvitulos voi poiketa kesätuloksesta. Talvella kulutusarvo kannattaa päivittää laskuriin todellisten talvikuukausien perusteella. Laskuri ei ota lämpötilaa huomioon, joten talvitulos voi olla arvioitua korkeampi.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Näytä kaikki laskurit: Remontti ja talotekniikka →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 22. kesäkuuta 2026
Tulos on arvio, ei sitova laskelma. Todellinen kulutus ja kustannus vaihtelevat ajoneuvon, latauslaitteen, säätilan, ajotavan ja sähkösopimuksen mukaan. Sähkön hinta tarkistetaan omasta laskusta, ja asennukseen liittyvät vaatimukset selvitetään sähköalan urakoitsijalta.