Kuinka monta kasvia pensasaitaan tarvitaan

Miten laskenta toimii

Kuinka monta kasvia pensasaitaan tarvitaan

Pensasaidan istuttaminen näyttää yksinkertaiselta, mutta tarkka kasvimäärä on tärkeämpi kuin miltä se vaikuttaa. Liian vähän kasveja tarkoittaa lisätilausta taimitarhalle, ja samaan lajiin ja kokoon sopivien kasvien löytäminen myöhemmin voi olla vaikeaa. Liian monta kasvia taas nostaa kustannuksia turhaan. Oikea laskenta kannattaa siksi tehdä ennen tilausta.

Miten kasvimäärä lasketaan

Laskenta perustuu kahteen arvoon: aidan pituuteen metreinä ja istutusväliin senttimetreinä. Istutusväli muunnetaan metreiksi, ja aidan kokonaispituus jaetaan sillä. Tulos pyöristetään aina ylöspäin, koska yksi kasvi liian vähän jättää aidan päähän aukon, jota ei voi täyttää jälkikäteen ilman uutta istutusta.

Kaava on N_rivi = ⌈C ÷ E⌉ ja N_yht = N_rivi × F, missä C on aidan pituus ja E istutusväli metreinä. Kun rivejä on kaksi, rivin kasvimäärä kerrotaan kahdella. Laskurin kaava on tämä, eikä sitä muuteta. Se ei ota huomioon maaperää, kasvien kokoa tai kuolleisuutta, joten tilausta tehdessä on syytä harkita erikseen, paljonko kasveja tilataan lisäksi.

Pyöristys on olennainen erityisesti lyhyissä aidoissa. Esimerkiksi kolmen metrin aita 75 cm välein antaa laskun 3 ÷ 0,75 = 4 kasvia, mutta 3,2 metrin aita antaa 3,2 ÷ 0,75 = 4,27, eli 5 kasvia. Pieni pituusero voi siis muuttaa kasvimäärää, ja siksi mitta kannattaa ottaa tarkasti eikä pyöristää omin päin.

Esimerkki: kymmenen metrin aita

Kymmenen metrin aita, jossa kasvit ovat 75 cm välein, antaa laskun 10 ÷ 0,75 = 13,3. Pyöristettynä tulos on 14 kasvia yhtä riviä kohden. Kaksirivisessä aidassa määrä on 14 × 2 = 28 kasvia.

Sama periaate pätee kaikille lajeille. Jos istutusväli on 60 cm, samaan aitaan tarvitaan 10 ÷ 0,60 = 16,67, eli 17 kasvia riviä kohden. Pienikin muutos istutusvälissä näkyy lopullisessa määrässä, ja siksi arvo on syytä tarkistaa lajin omista ohjeista.

Istutusvälin tarkistaminen

Laskurin esivalitut istutusvälit ovat ohjeellisia arvoja, joita ei kannata käyttää sokeasti. Taimitarhan tai kasvin tarran ilmoittama arvo on kuitenkin aina tärkeämpi kuin laskurin esivalinta. Jos arvot eroavat, käytetään ohjeen arvoa ja syötetään se kenttään muokattuna.

Istutusväli mitataan kasvin keskikohdasta seuraavan kasvin keskikohtaan. Jos mitta otetaan kasvien reunojen välistä, tulos on pienempi kuin keskeltä keskelle mitattu väli, ja laskuri antaa liian suuren kasvimäärän.

Pensasaidan yleisimmät lajit

Laskurin lajit ovat yleisiä pensasaitoja Etelä-Euroopassa ja Välimeren alueella. Suomen oloissa niiden valinta vaatii harkintaa, koska monet niistä eivät talvehdi ilman suojausta.

Buksipuu (Buxus sempervirens) kasvaa hitaasti ja muodostaa tiheän pensaan. Se sopii matalaan, muodolliseen aitaan ja sietää hyvin leikkausta. Laskurin istutusväli on 40 cm.

Photinia 'Red Robin' tunnetaan uusien lehtien punaisesta väristä. Sen kasvunopeus on kohtalainen, ja laskurin istutusväli on 75 cm.

Kirsikkalaakeri (Prunus laurocerasus) on tukeva laji, jolla on suuret ja kiiltävät lehdet. Se sopii korkeampaan aitaan ja sietää osittaista varjoa. Laskurin istutusväli on 80 cm.

Laurustinus (Viburnum tinus) on Etelä-Euroopan alkuperäislaji. Sen valkoiset kukat aukeavat talvella, ja syksyllä siinä on sinertäviä marjoja. Se sopii epämuodolliseen aitaan ja tukee paikallista eläimistöä. Laskurin istutusväli on 90 cm.

Leylandinsypressi (Cupressocyparis leylandii) on laskurin lajeista yleensä nopeimmin kasvava, ja sitä valitaan usein, kun halutaan nopeasti näkösuojaa. Tavallinen istutusväli on 60 cm, ja tiheämpään aitaan voidaan käyttää lyhyempää väliä. Lajin soveltuvuus kylmään ilmastoon on tarkistettava erikseen.

Marjakuusi (Taxus baccata) kasvaa hitaasti mutta elää pitkään. Se sietää hyvin leikkausta, varjoa ja kalkkipitoista maaperää. Laskurin istutusväli on 40 cm. Kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä lukuun ottamatta punaista mehukasta osaa, joten lapsiperheissä ja lemmikkien lähellä tämä on syytä ottaa huomioon.

Ligusteri (Ligustrum ovalifolium) on yleinen rajaaita, joka sietää voimakkaan leikkauksen. Laskurin istutusväli on 70 cm.

Kaksinkertainen aita

Kaksirivisessä aidassa kaksi kasviriviä istutetaan rinnakkain, ja takarivin kasvit sijoitetaan etuosan kasvien väliin. Näin syntyy tiheämpi ja läpinäkymättömämpi aita kuin yksi rivi antaisi. Kaksirivinen aita sopii tilanteisiin, joissa halutaan parempi näkösuoja tai äänieristystä, tai joissa halutaan nopeuttaa aidan muodostumista ostamalla pienempiä kasveja.

Rivien välinen etäisyys valitaan lajin koon ja käytettävissä olevan tilan mukaan. Rivit siirretään toisiinsa nähden puolen istutusvälin verran, jotta takarivin kasvit täyttävät etuosan aukot. Laskurin tulos ei riipu rivien etäisyydestä, vaan se kertoo ainoastaan kasvimäärän. Rivien sijainti on siksi suunniteltava erikseen. Kasvit kannattaa ostaa samasta erästä ja samankokoisina, koska pienikin kokoero näkyy aidan tasaisuudessa. Ensimmäisen kasvukauden jälkeen rivit yleensä kasvavat yhteen, ja ero alkaa vähetä.

Yleisimmät virheet

Yleisin virhe on pituuden mittaaminen epätarkasti. Pensasaita harvoin on suora viiva, joten muurit, portit ja nurkat on mitattava erikseen ja vähennettävä pois tai laskettava niiden kohdalle tarvittavat kasvit. Jokainen istutettava osuus mitataan itsenäisesti ja tulokset lasketaan yhteen. Pyöristetyt osat voivat yhteensä antaa yhden kasvin enemmän kuin yksi kokonaismittaus, ja se on hyväksyttävää, koska jokaisen osuuden alkuun ja loppuun tarvitaan oma kasvinsa.

Toinen virhe on ostaa liian pieniä kasveja olettaen, että ne kasvavat nopeammin. Pensasaidat tarvitsevat useita vuosia ennen kuin ne saavuttavat halutun korkeuden ja tiheyden, vaikka lajin kasvunopeus olisi suuri. Pienet taimet voivat kuitenkin olla herkempiä ja vaatia enemmän hoitoa ensimmäisinä kasvukausina.

Kolmas virhe on sivuuttaa lajikohtainen istutusväli. Liian tiheä istutus aiheuttaa kilpailua ravinteista ja vedestä. Pitkällä aikavälillä aita voi jäädä heikkokuntoiseksi tai harvaksi latvasta.

Hoito ensimmäisinä vuosina

Ensimmäisinä vuosina kasvit tarvitsevat tasaista kastelua, erityisesti kuivina kesinä. Kasvualustan peittäminen katteella auttaa pitämään kosteutta ja vähentää rikkakasvien kilpailua. Leikkaus kannattaa aloittaa vasta, kun kasvit ovat juurtuneet, jotta niiden kasvu ei häiriinny.

Milloin istuttaa Suomessa

Suomessa istutuskausi on yleensä keväällä, kun maa on sulanut ja routa on hellittänyt. Keväällä istutetut kasvit ehtivät juurtua kesän aikana. Myöhäinen kesä tai alkusyksy voi myös sopia, kun kasvit ehtivät juurtua ennen talven tuloa. Heikoimmin talvehtivat lajit kannattaa tällöin suojata. Istutusta ei kannata tehdä helteellä ilman säännöllistä kastelua, koska juuristo ei ehdi muodostua kunnolla. Istutuksen ajankohta on hyvä tarkistaa lajin ohjeesta ja paikallisista olosuhteista.

Milloin laskuri ei riitä

Pienissä kotipuutarhoissa laskuri ja lajin ohjeet riittävät istutusmäärän suunnitteluun. Pitkä aita, vaikea maaperä tai rinne vaatii enemmän harkintaa. Savinen, hapan tai runsaasti vettä kerääväinen maa voi muuttaa lajivalintaa, ja tällöin kannattaa kääntyä maisema-arkkitehdin tai puutarhasuunnittelijan puoleen. Sama koskee tilanteita, joissa aidan sijainnista tai korkeudesta on epäselvyyttä naapurin kanssa. Tällaisissa tapauksissa laskurin tulos on hyvä lähtökohta, mutta lopullinen suunnitelma kannattaa tehdä yhdessä ammattilaisen kanssa.

Mitä laskuri ei sisällä

Laskuri antaa kasvimäärän ja arvioidun kasvikustannuksen. Kustannus lasketaan kertomalla kasvimäärä käyttäjän syöttämällä hinnalla. Istutus, maanmuokkaus, kastelu, kompostointi ja mahdolliset tukirakenteet eivät sisälly tulokseen, joten ne on arvioitava erikseen. Myös kuolleisuuden varalle tilattavat kasvit on lisättävä käsin.