Puutarhan kastelun vesitarve litroina viikossa
Laskee kasteluun tarvittavan veden viikossa ja päivässä. Huomioi pinta-alan, kasvillisuuden, vuodenajan ja mahdollisen sateen.
Esimerkiksi 100 m² nurmikko tarvitsee kesällä ilman sadetta 3 000 litraa kastelua viikossa, kun perustarpeeksi on laskettu 30 mm viikossa (100 m² × 30 mm = 3 000 litraa). Saman pinta-alan kasvimaa ja kukkapenkit tarvitsevat 3 500 litraa (35 mm/vk) ja pensaat sekä aita vain 1 500 litraa (15 mm/vk).
Muuntaminen on suoraviivaista, koska 1 mm vettä yhden neliömetrin päällä vastaa yhtä litraa. Laskuri antaa siis suoraan litrat, jotka neliömetrille pitää antaa viikossa, ja jakaa tuloksen päivätasolle. Sama logiikka toimii mille tahansa rajatulle alueelle, kun pinta-ala ja kasvillisuuden tyyppi tunnetaan.
Sademäärä vähentää kastelutarvetta suoraan. Jos viikossa sataa 5 mm, 100 m² nurmikko tarvitsee 2 500 litraa 3 000 litran sijaan. Kun sade kattaa perustarpeen kokonaan, nettokastelutarve on nolla. Tämä on tavallista syksyllä ja talvella, jolloin kasvien kasvu on hidasta. Lumi ei kuitenkaan kastele kasveja samassa viikossa, joten sitä ei kannata laskea mukaan viikon sademäärään.
Syötä laskuriin kasteltava pinta-ala, kasvillisuuden tyyppi, vuodenaika ja tarvittaessa viikkosademäärä. Laskurin kertoimet ovat yleisiä, FAO:n menetelmään perustuvia lähtöarvoja, jotka eivät ole kalibroituja Suomen olosuhteisiin. Suomen kesäkuukausien haihdunta on todennäköisesti pienempi kuin taulukon arvot, joten tulos kannattaa lukea ylärajana. Tarkista oman alueesi sademäärä Ilmatieteen laitoksen (FMI) tilastoista ja tarkenna tulosta omien havaintojen perusteella: kuivuvat lehdet ja maan kuivuus kertovat, tarvitaanko lisävettä.
Laskuri sopii erityisesti kolmeen tilanteeseen: uuden nurmikon tai istutusalueen kastelun suunnitteluun, sadevesisäiliön ja pumpun mitoitukseen sekä kesän vedenkulutuksen arviointiin. Tulos ei korvaa pitkäaikaista seurantaa, mutta se antaa lähtökohdan, jota vasten omaa kulutusta voi verrata. Pelkkä silmämääräinen kastelu jättää usein huomaamatta, kuinka suuri ero on kesän ja syksyn tarpeessa. Kun tulos on laskettu, sitä kannattaa verrata seuraavana kesänä kirjattuun kulutukseen, esimerkiksi vesimittarin lukemiin. Tulos on arvio eikä lopullinen mitoitus.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Puutarhan tai kasteltavan alueen kokonaispinta-ala.
Nurmikko: hienolehtiset heinät (esim. raiheinä, niittynurmikka). Pensaat: pensasaita tai puuvartiset kasvit. Kasvimaa: vihannekset ja penkkikukat.
Kesä: kesä–syyskuu. Kevät/syksy: maalis–toukokuu ja loka–marraskuu. Talvi: joulu–helmikuu.
Jätä tyhjäksi, jos sadetta ei ole. Tarkista alueesi sademäärä paikallisesta sääpalvelusta.
Veden tarve viikossa
nettokastelu 30 mm/viikko ilmoitetulle pinta-alalle
- Perustarve
- 30 mm/viikko
- Vähennetty sademäärä
- 0 mm/viikko
- Nettotarve
- 30 mm/viikko
- Päivässä (jaettuna)
- 343 L
- Kuukaudessa (noin)
- 10,39 m³
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Kuinka paljon puutarhaa pitää kastella: vesitarve kasvillisuuden mukaan
Puutarhan kastelun mitoittaminen on käytännön kysymys, johon harva osaa vastata tarkasti. Yleinen tapa on kastella silmämääräisesti, kun maa näyttää kuivalta. Silloin kastellaan helposti liikaa syksyllä ja keväällä ja liian vähän kesän helteillä. Suomessa sademäärät, lämpötilat ja kesän pituus vaihtelevat alueittain ja vuosittain, joten kasteluntarpeen arviointi kannattaa perustaa laskentaan eikä pelkkään tuntuun.
Laskennan perusta: haihdunta ja nettokastelutarve
Kasvin vedentarve määräytyy evapotranspiraation mukaan. Se tarkoittaa kasvin lehtien kautta haihduttamaa vettä (transpiraatio) ja maan pinnasta haihtuvaa vettä yhteensä. FAO:n (Food and Agriculture Organization, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) julkaisu 56 (FAO Irrigation and Drainage Paper 56) kuvaa vakiintuneen menetelmän. Siinä viitehaihdunta lasketaan säätiedoista, ja kasvikohtainen kerroin (Kc) kertoo, kuinka paljon tietty kasvi haihduttaa suhteessa viitehaihduntaan.
Puutarhakäyttöön menetelmä yksinkertaistetaan viikkotason millimetriarvoiksi. Yksi millimetri vettä yhden neliömetrin päällä on tasan yksi litra, joten laskenta on suoraviivaista:
Litraa/viikko = Pinta-ala (m²) × max(0, Perustarve (mm/vk) - Sademäärä (mm/vk))
Kun sademäärä kattaa perustarpeen, nettokastelutarve on nolla. Näin käy tavallisesti syksyllä ja talvella, jolloin kasvien haihdunta on pienempää. Myös keväällä sademäärä voi riittää pienille alueille.
Kasvillisuus ja vuodenaika
Laskurin perustarpeet on koottu taulukkoon. Arvot ovat yleisiä lähtöarvoja keskimääräiseen tilanteeseen, eivätkä ne ole mitattuja Suomen arvoja tai kalibroituja Suomen ilmastoon. Suomen kesäkuukausien haihdunta on todennäköisesti pienempi kuin taulukon arvot, joten käytä tulosta ylärajana ja tarkenna omien havaintojen perusteella.
| Kasvillisuus | Kesä (kesäkuu–syyskuu) | Kevät / syksy (maalis–toukokuu ja lokakuu–marraskuu) | Talvi (joulukuu–helmikuu) |
|---|---|---|---|
| Nurmikko (hienolehtinen) | 30 mm/vk | 15 mm/vk | 5 mm/vk |
| Pensaat ja aita | 15 mm/vk | 8 mm/vk | 3 mm/vk |
| Kasvimaa ja kukat | 35 mm/vk | 20 mm/vk | 8 mm/vk |
| Sekoitus (nurmikko + pensaat) | 22 mm/vk | 12 mm/vk | 4 mm/vk |
Tarve on suurin kesäkuukausina, koska haihdunta on silloin suurinta. Talvella nurmikon kasvu hidastuu lähes pysähdyksiin, joten kastelu ei yleensä ole tarpeen.
Sekoitusarvo sopii alueelle, jossa nurmea ja pensaita on sekaisin eikä osia voi erottaa. Jos alueella on selvästi erilaisia osia, kannattaa laskea jokainen osa erikseen omalla kasvillisuustyypillään ja laskea tulokset yhteen. Tämä on tarkempi tapa, koska nurmen ja pensaiden tarpeet eroavat toisistaan eikä yhteinen keskiarvo kuvaa kumpaakaan osaa hyvin.
Sademäärän käyttö
Sademäärä-kenttä mukauttaa laskennan paikalliseen säähän. Kesällä sademäärä vaihtelee paljon sään mukaan, joten keskiarvo kannattaa ottaa useamman viikon jaksolta, ei yksittäisestä viikosta. Ilmatieteen laitos (FMI) julkaisee sademäärätilastoja havaintoasemittain. Kuukausikeskiarvo jaetaan luvulla 4,3, koska kuukaudessa on keskimäärin noin 4,3 viikkoa. Oma sademittari antaa tarkimman ja ajantasaisimman arvon.
Lumi on oma erityistapauksensa. Lumi ei kastele kasveja heti, vaan vesi tulee maahan vasta sulaessa, usein eri viikolla. Siksi sulamisvesi kannattaa lisätä laskelmaan vasta, kun se todella imeytyy maahan.
Esimerkki: 80 m² nurmikko
Kun pinta-ala on 80 m² ja kesän perustarve on 30 mm/vk ilman sadetta, tarve on 2 400 litraa viikossa (80 × 30). Keväällä ja syksyllä perustarve on 15 mm/vk, joten tarve on 1 200 litraa viikossa (80 × 15). Jos samassa viikossa sataa 10 mm, tarve laskee 400 litraan, koska 80 × (15 - 10) = 400. Päiväkohtainen tarve saadaan jakamalla viikkotarve seitsemällä, ja kuukausiarvio saadaan kertomalla viikkotarve luvulla 4,3.
Vesivarannon suunnittelu
Kun viikkotarve tunnetaan, sen voi muuntaa kuukausitasolle kertomalla luvulla 4,3. Tulos ilmaistaan laskurissa kuutiometreinä, joten sitä voi verrata suoraan sadevesisäiliön tilavuuteen. Mitoituksessa kannattaa ottaa huomioon kesän pahin jakso eikä keskiarvo, koska kesäkuukausina tarve on suurimmillaan ja sateet voivat jäädä vähäisiksi useiksi viikoiksi peräkkäin. Säiliön täyttymiseen vaikuttavat katon pinta-ala, sateen määrä ja vesikourujen kunto, joten laskennallinen kapasiteetti jää aina arvioksi.
Kastelutavat
Yleisiä kastelutapoja ovat tippukastelu, sprinklerikastelu ja käsin tehty letkukastelu. Tippukastelu vie veden suoraan juuristoon, joten pinnan haihtuva osuus jää yleensä pienemmäksi. Se sopii siksi hyvin pensaille, kasvimaalle ja istutusalueille. Sprinklerit soveltuvat avoimelle nurmikolle, mutta osa vedestä voi haihtua ilmaan ja osa kastelee kulkuteitä. Letkukastelussa vesi jakautuu usein epätasaisesti: lähellä olevat alueet saavat liikaa ja kaukana olevat liian vähän. Järjestelmän valinta vaikuttaa siis siihen, kuinka suuri osa laskennan tuloksesta lopulta päätyy juurille. Tarkkaa hyötysuhdetta ei tässä ole arvioitu, koska se riippuu asennuksesta, paineesta ja tuulesta.
Yleisiä virheitä
Keskipäivän kastelu on tavallisin virhe. Auringon ja tuulen aikana osa vedestä haihtuu ennen kuin se ehtii juurille. Aamu on parempi aika: ilma on viileää, maa pidättää yön kosteuden, ja lehdet kuivuvat päivän aikana. Iltakastelu käy, mutta lehdet jäävät kosteiksi yöksi, mikä lisää sienitautien riskiä.
Ajastin, joka toimii samalla teholla elokuussa ja marraskuussa, on toinen yleinen virhe. Syksyllä ja talvella sade tai hidastunut kasvu tekee kastelusta turhaa. Liiallinen kosteus talvella voi lisätä juuristolahon riskiä, erityisesti savimaalla, jossa vesi ei imeydy nopeasti.
Routaantunut maa imee vettä huonosti, joten kastelu jäätyneeseen maahan ei juuri hyödytä kasveja. Lumen peittämään maahan vesi ei imeydy ennen sulamista. Kesäaikaan kunnat voivat antaa vedenkäyttörajoituksia kuivina jaksoina, joten ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa kunnan verkkosivuilta ennen kastelun suunnittelua.
Mitä laskuri ei huomioi
Laskuri käsittelee kastelutarvetta keskiarvona, joten se ei tunne kaikkia paikallisia tekijöitä. Maaperä vaikuttaa paljon: hiekkamaa pidättää vettä huonosti ja luovuttaa sen nopeasti, kun taas savimaa pidättää vettä pitkään mutta imeytyy hitaasti. Samaan viikkotarpeeseen kannattaa siksi suhtautua eri tavalla eri maalajeilla. Myös varjo vähentää haihtumista, ja rinteessä vesi valuu pois ennen kuin se imeytyy. Uudet istutukset tarvitsevat vettä tavallista enemmän, kunnes juuristo on kehittynyt. Lisäksi laskuri ei ota kantaa kasveihin, jotka poikkeavat tavallisesta nurmikosta tai pensasaidasta, kuten ruukkukasveihin tai kasvihuoneeseen. Pitkät kuivat jaksot ja helteet voivat nostaa tarvetta väliaikaisesti selvästi keskiarvon yläpuolelle, joten kastelua kannattaa seurata silloin tiiviimmin. Jos kasvi näyttää kuivuneen, kastele aamulla ja tarkista vaikutus seuraavana päivänä. Kastelun tulos näkyy yleensä muutaman päivän kuluessa, joten yksittäisen päivän perusteella ei kannata muuttaa kastelurytmiä.
Milloin laskuria käytetään
Laskuri sopii tavalliseen kotipuutarhaan ja rajattuun istutusalueeseen. Se antaa hyvän lähtökohdan, kun suunnitellaan kastelulaitteiston kokoa, sadevesisäiliötä tai vedenkulutuksen arviointia. Sitä ei kannata käyttää ammattimaiseen viljelyyn, sillä se vaatii kasvukohtaista tietoa ja mittauksia. Parhaiten laskuri toimii yhdessä omien havaintojen kanssa: jos nurmikko pysyy vihreänä pienemmälläkin määrällä, kannattaa käyttää vähemmän vettä.
Milloin kääntyä ammattilaisen puoleen
Pieni puutarha tavallisilla kasveilla riittää laskurin arvioon, esimerkiksi sadevesisäiliön tai pumpun mitoitukseen. Suuret kohteet, esimerkiksi yli 500 m² alueet, automaattiset järjestelmät useilla sektoreilla ja kastelun yhdistäminen lannoitteen annosteluun vaativat ammattilaisen. Samoin kannattaa kysyä neuvoa, jos vesi otetaan omasta kaivosta. Kaivovedenkäyttöön voi liittyä luvanvaraisuus vesilain (587/2011) mukaan, ja asiasta kannattaa kysyä kunnan ympäristöviranomaiselta. Ammattilainen tarkistaa myös putkiston painehäviön ja virtaamat, jotta kastelu jakautuu tasaisesti.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon vettä 100 m² nurmikko tarvitsee viikossa?
Kesällä, kun sadetta ei tule, 100 m² nurmikon perustarve on laskurin lähtöarvojen mukaan 3 000 litraa viikossa (30 mm × 100 m²). Jos samalla viikolla sataa 5 mm, nettokastelutarve laskee 2 500 litraan. Kevään ja syksyn arvo on 15 mm/vk, jolloin tarve on 1 500 litraa, ja talvella tarve on pieni, 5 mm/vk eli 500 litraa. Lumi sulaa usein vasta myöhemmin, joten sitä ei kannata laskea saman viikon sateeseen.
Kuinka paljon tippukastelu säästää verrattuna sprinkleriin?
Tippukastelu on yleensä tehokkaampi kuin sprinklerikastelu, koska vesi menee suoraan juuristoon eikä osa siitä jää ilmaan tai kulkuteille. Tarkkaa säästöprosenttia ei ole tässä arvioitu, sillä se riippuu järjestelmän asennuksesta, veden paineesta ja säästä. Sprinklerit toimivat paremmin laajalla avoimella nurmikolla, kun taas tippukastelu sopii pensaille, kasvimaalle ja istutusalueille. Kasvimaalla tippukastelu on usein käytännöllisin vaihtoehto, koska vesi ei kastele lehtiä ja maa pysyy tasaisemmin kosteana.
Mihin aikaan päivästä kastelu kannattaa tehdä?
Aamu on yleensä paras aika, noin kello 6–9. Viileässä ilmassa haihtuu vähemmän vettä, ja lehdet kuivuvat auringossa, mikä vähentää sienitautien riskiä. Iltakastelu käy, mutta lehdet jäävät kosteiksi yöksi. Keskipäivän kastelu on tehotonta, koska osa vedestä haihtuu ennen kuin se ehtii juurille. Kastelun ajoituksen voi tarkistaa maasta: jos pintamaa on kuivaa useiden senttimetrien syvyydeltä, kastelu on tarpeen. Tämä arvio on yleensä tarkempi kuin kalenteri.
Miten selvitän oman alueeni keskimääräisen viikkosademäärän?
Ilmatieteen laitos (FMI) julkaisee sademäärätilastoja havaintoasemittain. Kuukausisademäärä jaetaan luvulla 4,3, koska kuukaudessa on keskimäärin noin 4,3 viikkoa. Keskiarvo kannattaa laskea useamman vuoden aineistosta, koska yksittäinen kesä voi poiketa tavallisesta paljon. Kotipuutarhassa oma sademittari antaa suoran ja ajantasaisen mittauksen. Lumi lisätään sademäärään vasta sulamisen jälkeen. Tilastoja kannattaa käyttää erityisesti kesäkuukausien arvioon.
Voiko kastelussa käyttää pelkkää sadevettä katolta?
Se riippuu katon pinta-alasta, varastointitilavuudesta ja puutarhan koosta. Ensin kannattaa verrata katon keruuvesimäärää viikkotarpeeseen. Katolta kerättävä vesi on hyödyllinen täydennys, mutta pelkkä katto ei aina riitä kesän suurimpaan tarpeeseen. Sadevesi kannattaa suodattaa ja varastoida suojaan valolta, jotta vesi pysyy puhtaana ja levä ei lisäänny. Sadevesisäiliön mitoitus kannattaa tehdä erikseen, sillä laskuri antaa lähtötiedot mutta ei suunnittele varastointia ja jakelua.
Milloin kannattaa käyttää ammattilaista kasteluun?
Ammattilaista kannattaa käyttää suurissa kohteissa, esimerkiksi yli 500 m² alueilla, sekä automaattisissa järjestelmissä, joissa on useita sektoreita. Apua tarvitaan myös, jos kastelu yhdistetään lannoitteen annosteluun tai vesi otetaan omasta kaivosta, jolloin luvanvaraisuus on tarkistettava vesilain (587/2011) mukaan. Putkiston painehäviö ja virtaamat on mitoitettava, jotta kastelu jakautuu tasaisesti. Pienessä puutarhassa letkulla tai tippukastelulla tehty kastelu on yleensä riittävä.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Vedenkulutuslaskuri: kuukausikulutus ja hinta
Arvioi kotitaloutesi kuukausittainen vedenkulutus kuutiometreinä ja vesilaskun kustannus henkilömäärän ja kulutustottumusten perusteella.
Vesiämpärin Kapasiteetin Laskeminen
Laske vesiämpärin ihanteellinen kapasiteetti perheesi koon, kulutusprofiilin ja haluttujen varapäivien perusteella.
Puutarhamaiden laskeminen: tilavuus, puskit ja määrä
Laske puutarhan tai kasvillisuusalueen täyttöön tarvittava maa tai kasvusubstraatti kuutiometreinä ja tonneina, sekä vastaava määrä 40 litran pusseja ja kustannusarvio.
Näytä kaikki laskurit: Piha, ulkoalueet ja vesi →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 19. kesäkuuta 2026
Laskuri antaa suuntaa antavan arvion. Todellinen kastelutarve vaihtelee kasvilajin, maaperän, auringon, tuulen ja sään mukaan.