Siirry pääsisältöön

Purkujätekontin vuokran kustannuslaskuri

Laske purkujätekontin kokonaiskustannus: kuljetus, päivävuokra ja käsittelymaksu kontin tilavuuden, jätetyypin ja vuokra-ajan mukaan.

Seitsemän kuution kontti, jota pidetään seitsemän päivää, maksaa kolmen osan summana: kuljetuksen, päivävuokran ja käsittelymaksun. Päivävuokra kerrotaan vuokra-ajalla, joten seitsemän päivän vuokra on täsmälleen seitsemän kertaa yhden päivän hinta, kun kuljetus ja käsittelymaksu pysyvät samoina.

Kylpyhuoneen remontti on tyypillinen esimerkki. Laatat, laasti ja vanhat kalusteet tuottavat jätettä, jonka tiheys on suurempi kuin usein arvioidaan. Esimerkiksi 30 neliömetrin laatoitus, jonka paksuus on 1 cm, tuottaa purettuna noin 0,30 m³ jätettä. Laatat ja laasti painavat kuitenkin paljon, joten raskaissa jätelajeissa paino rajoittaa kuormaa usein ennen tilavuutta.

Laskuri ei käytä kontin tilavuutta kaavassa. Kapasiteetti määrää vain T-, D- ja P-arvojen lähtötason, ja kaikki arvot voi muuttaa saadun tarjouksen mukaan. Jätetyyppi vaikuttaa puolestaan käsittelymaksun kertoimeen. Rakennus- ja purkujäte (RCD) on toimitettava luvan saaneelle vastaanottopaikalle, kun taas maa-aines ja kasvijäte käsitellään omilla kertoimillaan.

Käytännössä arvioidaan ensin, paljonko jätettä työstä syntyy, ja verrataan sitä kontin tilavuuteen. Arvioon kannattaa lisätä varaa, sillä purettu materiaali ei pakkaudu tiiviisti. Sen jälkeen tarkistetaan, onko toimijan ilmoittama suurin sallittu kuorma riittävä, ja vasta sitten valitaan vuokra-aika. Näin kustannusarvio ei jää jälkikäteen korjattavaksi, kun kontti on jo täynnä tai vuokra-aika on loppumassa.

Ennen tilausta kannattaa pyytää kirjallinen tarjous vähintään kahdelta toimijalta. Tarjouksesta kannattaa tarkistaa kuljetuksen, päivävuokran ja käsittelymaksun erittely sekä ehdot vuokra-ajan pidentämisestä ja myöhästyneestä noudosta. Jos kontti sijoitetaan kadulle, kannattaa kysyä kunnalta luvan tarpeesta ennen toimitusta. Laskurin tulos on suuntaa antava arvio, ja se on sitä tarkempi, mitä tarkemmin kontin koko, jätetyyppi ja vuokra-aika ovat tiedossa. Siksi lähtötiedot kannattaa määritellä huolellisesti jo alussa. Todellinen hinta riippuu toimijasta, etäisyydestä, alueesta ja kuormasta, joten lopullinen kustannus selviää vasta tarjouksesta.

Tulos päivittyy automaattisesti.

Kylpyhuoneen remonttiin: 5–7 m³. Kahden tai kolmen huoneen remonttiin: 10 m³. Uudisrakennustyöhön: 15–20 m³.

Jätetyyppi vaikuttaa käsittelymaksuun. Rakennus- ja purkujäte (RCD) on toimitettava luvan saaneelle vastaanottopaikalle.

Kevyet remontit: 3–7 päivää. Perusteellinen remontti: 14–30 päivää. Kaikki kalenteripäivät lasketaan.

Viitearvot kontin koon mukaan. Arvot muokataan saadun tarjouksen mukaisiksi. Jätetyyppi antaa käsittelymaksulle kertoimen.

Arvioitu kokonaiskustannus

~293 €

7 päivää · 7 m³

Kuljetus (toimitus + nouto)
85 €
Vuokra (7 päivää)
63 €
Käsittely
145 €
Päivän kustannus (yhteensä)
42 €/päivä

Muuta tämä laskelma tarjoukseksi asiakkaallesi

Kehitämme työkalua ammattilaisille. Pääset kokeilemaan sitä ensimmäisten joukossa.

Jaa

Miten se toimii

1

Valitaan kontin tilavuus arvioitua jätemäärää vastaavaksi. Tilavuus ei ole kaavassa, se vain asettaa lähtöarvot T, D ja P, jotka voidaan muokata.

2

Valitaan jätetyyppi: purkujäte (RCD), maa-aines, sekajäte tai kasvijäte.

3

Syötetään vuokra-aika päivinä, toimituksesta noutoon mukaan lukien.

Kaava

K = T + (D × N) + P × f
K — Arvioitu kokonaiskustannus (euroa)
T — Kuljetus: toimitus ja nouto (euroa)
D — Kontin päivävuokra (euroa/päivä)
N — Vuokra-aika päivinä
P — Käsittelymaksun perusmaksu (euroa/kontti, RCD-jäte)
f — Jätetyypin käsittelykerroin (RCD: 1,00; maa-aines: 0,75; sekajäte: 1,35; kasvijäte: 0,60)

Miten laskenta toimii

Mitä purkujätekontin vuokra maksaa Suomessa?

Purkujätekontti on tavallinen apu remontissa, purkutyössä ja rakennustyössä. Kylpyhuoneen remontissa seitsemän kuution kontti seitsemän päivän vuokralla muodostaa kokonaiskustannuksen, joka vaihtelee alueen, toimijan ja jätetyypin mukaan. Laskuri jakaa tuloksen kolmeen osaan: kuljetukseen, päivävuokraan ja käsittelymaksuun. Erittely auttaa vertailemaan tarjouksia, sillä kaksi tarjousta voi näyttää samalta kokonaishinnaltaan, vaikka ne jakautuvat hyvin eri tavoin.

Kolme kustannuskomponenttia

Kontin tarjous koostuu yleensä kolmesta osasta.

Kuljetus (toimitus ja nouto): kiinteä maksu, jolla kontti viedään työmaalle ja noudetaan, kun se on täynnä. Hinta riippuu etäisyydestä toimijan varikolle ja kontin koosta. Kuljetus peritään yleensä kerran riippumatta vuokra-ajan pituudesta.

Päivävuokra: maksu siitä, kuinka kauan kontti on työmaalla. Lyhyissä töissä, jotka kestävät muutamia päiviä, tämä osa jää pieneksi. Pitkissä remonteissa, joissa kontti on paikoillaan viikkoja, päivävuokra on usein laskun kallein osa. Vuokra-aikaa arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon myös se, että nouto järjestyy usein vasta, kun kontti on täynnä, eikä täyttymistä voi aina ennustaa tarkasti.

Käsittelymaksu: maksu jätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä luvan saaneella vastaanottopaikalla. Se riippuu jätetyypistä. Sekajäte vaatii lisälajittelua, joten sen käsittelymaksu on laskurin kertoimen mukaan korkeampi kuin puhtaan purkujätteen.

Kun tarjouksia on useita, ne kannattaa vertailla samalla kontin koolla, samalla jätetyypillä ja samalla vuokra-ajalla. Muuten erot eivät ole vertailukelpoisia. Erittely kertoo, koostuuko toimijan hinta pääosin kuljetuksesta vai päivävuokrasta, ja se auttaa arvioimaan, kannattaako työn aikataulua tiivistää.

Miten kustannus lasketaan

Kaava on K = T + (D × N) + P × f. Kuljetus T lisätään kerran, koska toimitus ja nouto ovat yksittäisiä tapahtumia. Päivävuokra D kerrotaan vuokra-ajalla N, joten vuokra kasvaa lineaarisesti päivien mukaan. Käsittelymaksu P kerrotaan jätetyypin kertoimella f. Kerroin on RCD-jätteelle 1,00, maa-aineksille 0,75, sekajätteelle 1,35 ja kasvijätteelle 0,60. Sekajäte on siis laskennallisesti kallein käsiteltävä jätetyyppi ja kasvijäte halvin.

Kaavan rakenne on suoraviivainen, mutta käytännön seurauksia on syytä miettiä. Jos vuokra-aika kaksinkertaistuu, vain päivävuokraosa kaksinkertaistuu, kun kuljetus ja käsittelymaksu pysyvät ennallaan. Jos taas työ jaetaan kahteen erilliseen tilaukseen, kuljetus T maksetaan kahdesti, mikä kannattaa ottaa huomioon. Jos N on nolla, tulos on pelkkä kuljetus ja käsittelymaksu, eikä se vastaa todellista tilannetta, joten vuokra-ajan on oltava vähintään yksi päivä. Negatiivinen arvo ei ole järkevä syöte millekään kentälle.

Mikä kontin koko valitaan?

Väärä koko on yleisin suunnitteluvirhe. Liian pieni kontti pakottaa tilaamaan toisen toimituksen, jolloin kuljetuskustannus kertautuu. Liian suuri kontti vie tilaa työmaalta ja tuo turhaa vuokraa. Suuntaviivoina voi käyttää seuraavaa:

  • 5 m³: pienet työt ja pikkukorjaukset. Esimerkiksi laattojen vaihto yhdessä huoneessa, vanhojen huonekalujen poisto tai väliseinän purku. Kontti mahtuu useimmiten pysäköintipaikalle.
  • 7 m³: kylpyhuoneen tai keittiön remontti. Sopii laattajätteelle, vanhoille putkistoille ja pienille rakenneosille.
  • 10 m³: koko asunnon remontti useammalla huoneella. Kattaa seinien purun, lattian poiston ja katteen uusimisen.
  • 15 m³: uudisrakennustyö kohtalaisella rakenteella tai syvä remontti, johon kuuluu katon tai julkisivun työ.
  • 20 m³: pienen rakennuksen purku tai suuri rakennustyö, varsinkin kun jäte on tilavaa ja kevyttä. Kadulle tai yleiselle alueelle sijoitettaessa luvan tarve kannattaa tarkistaa kunnalta.

Jos työ etenee useassa vaiheessa, kontin koko kannattaa mitoittaa suurimman vaiheen mukaan, sillä kontin vaihtaminen kesken työn tuo mukanaan lisäkuljetuksen. Kontin sijoituspaikka on myös tarkistettava. Kulkuväylän leveys, kaarteet ja pihan kantavuus vaikuttavat siihen, minkä kokoinen kuorma-auto pääsee toimittamaan kontin.

Rakennus- ja purkujätteen velvoitteet

Rakennus- ja purkujätteeseen sovelletaan jätelakia (646/2011, Finlex), joka määrittää jätteen haltijan, kuljettajan ja käsittelijän velvollisuudet. Jätteen lajittelu ja toimittaminen luvan saaneelle vastaanottopaikalle kuuluvat näihin velvollisuuksiin. Käsittelypaikkojen toimintaa valvovat ympäristöviranomaiset, joten käsittelypaikan luvat kannattaa tarkistaa ennen tilausta. Toimijalta kannattaa kysyä suoraan, mihin jäte viedään ja millä perusteella.

Vaarallisen jätteen siirrosta laaditaan siirtoasiakirja jätelain mukaisesti. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi liuotinpohjaiset maalit, öljyiset jätteet ja akut, eivätkä ne saa päätyä purkujätekonttiin. Vaarallisten jätteiden sekoittaminen muuhun jätteeseen on jätelain mukaan kiellettyä, ja se voi johtaa kuorman hylkäämiseen sekä lisäkustannuksiin. Kuljettajan kanssa kannattaa sopia etukäteen, kuka hoitaa asiakirjat. Kunnan jätehuoltomääräykset voivat asettaa lisäehtoja jätteen toimittamiselle, ja ne kannattaa tarkistaa ennen työn alkua.

Yleiset virheet ja niiden välttäminen

Yleisin virhe on jätteen tilavuuden aliarviointi. Purkujäte on usein raskaampaa kuin miltä se näyttää. Laatat, laasti ja betoni painavat paljon, ja pirstaleinen jäte ei pakkaudu tiiviisti. Esimerkiksi 30 neliömetrin laatoitus, jonka paksuus on 1 cm, tuottaa purettuna noin 0,30 m³ jätettä. Kontti voi täyttyä selvästi nopeammin kuin teoreettinen tilavuus antaisi odottaa, joten arvioon kannattaa varata reilu marginaali.

Toinen yleinen virhe on painorajan unohtaminen. Sallittu kuorma ei ole verrannollinen kontin tilavuuteen, sillä enimmäispainon määrää kuljetusajoneuvon sallittu kokonaispaino. Suurempi kontti ei siis tarkoita suhteessa suurempaa sallittua painoa. Maa-aines ja betoni saavuttavat painorajan usein ennen kuin kontti on täynnä tilavuudeltaan. Toimijalta kannattaa kysyä, mikä on valitun kontin suurin sallittu kuorma, sillä ylityksestä voidaan veloittaa lisämaksu tai kuljetus voidaan kieltäytyä.

Kolmas virhe on vaarallisten aineiden sekoittaminen. Asbestia sisältävät materiaalit, kuten asbestisementtilevyt, eristeet ja vanhat vinyylilattiat, eivät kuulu purkujätekonttiin. Jos epäillään, että materiaali on vanhaa, sen koostumus kannattaa selvittää ennen kuin materiaali päätyy kontteihin. Ennen vanhan rakennuksen purkua kannattaa teettää asbestikartoitus, ja asbestin poisto tehdään erikseen eikä tavallisen jätekontin kautta.

Mitä laskuri ei huomioi

Laskuri on yleinen malli, joten se ei tunne työmaan olosuhteita. Kontin sijoituspaikan vaikutus jää huomioimatta. Ahtaalla pihalla joudutaan usein käyttämään pienempää konttia tai erilaista kuljetusvälinettä, mikä voi muuttaa toimitusmaksua. Myös sää vaikuttaa työn kestoon, ja pitkittynyt sade voi pidentää vuokra-aikaa ennakoitua enemmän. Näitä muuttujia ei ole kaavassa, joten ne on arvioitava erikseen ja otettava huomioon lopullisessa tarjouksessa.

Tulos ei myöskään kerro, miten jäte lopulta käsitellään. Käsittelymaksu on kerroin kerrottuna perusmaksulla, eikä se erittele, mikä osa kontin sisällöstä päätyy kierrätykseen ja mikä loppusijoitukseen. Jos tavoitteena on esimerkiksi kierrätysosuuden raportointi, kysymys kannattaa esittää toimijalle suoraan. Laskuri antaa siis taloudellisen kokonaiskuvan eikä ympäristöselvitystä.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen?

Kontin valinta on yleensä yksinkertainen päätös tavallisissa asuinremonteissa. Ammattilaisen apua kannattaa kuitenkin hakea, kun työssä on vaarallisia materiaaleja, kuten asbestia, raskasmetalleja sisältäviä maaleja tai kemikaaleja. Suurempi rakennushanke tai purku vaatii usein myös suunnittelua, ja jätehuollon järjestelyistä kannattaa keskustella suunnittelijan kanssa.

Pienissä yksityisissä töissä riittää usein yksinkertainen jätteen erittely, mutta lajittelu, toimittaminen luvan saaneelle vastaanottopaikalle ja asiakirjojen säilyttäminen ovat silti tärkeitä. Laskuri ei sovellu jätteille, joiden käsittely on erikseen säänneltyä, eikä sen tulosta kannata käyttää ainoana päätöksen perusteena.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä purkujätekontin kokonaishinta muodostuu?

Kokonaishinta muodostuu kolmesta osasta: kuljetuksesta eli toimituksesta ja noudosta, päivävuokrasta ja käsittelymaksusta. Seitsemän kuution kontti seitsemän päivän vuokralla on tyypillinen esimerkki, jossa kokonaishinta vaihtelee alueen, toimijan ja jätetyypin mukaan. Laskuri näyttää kaikki kolme osaa erikseen, joten sen avulla voi nähdä, mistä kustannus syntyy. Tarkka summa selviää kuitenkin vasta tarjouksesta, ja laskurin oletusarvot kannattaa korvata toimijan tarjouksen arvoilla ennen päätöstä.

Minkä kokoinen kontti sopii kylpyhuoneen remonttiin?

Kylpyhuoneen remonttiin, johon kuuluu laattojen, kalusteiden ja putkiston purku, 7 kuution kontti riittää yleensä. Jos remonttiin kuuluu seinän purku tai kylpyammeen vaihto suihkualustaan rakennetta muuttaen, 10 kuution kontti antaa paremman varan. Laatat ja laasti painavat paljon, joten kontti voi täyttyä nopeammin kuin tilavuus antaisi odottaa. Jos kontti täyttyy kesken työn, joudutaan tilaamaan toinen toimitus, mikä kaksinkertaistaa kuljetuskustannuksen. Hieman suurempi kontti kannattaa siis valita kuin liian pieni.

Mikä on RCD-jäte ja miksi se on toimitettava luvan saaneelle vastaanottopaikalle?

RCD tarkoittaa rakennus- ja purkujätettä. Jätelaki (646/2011, [Finlex](https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646)) edellyttää rakennusjätteen lajittelua ja toimittamista käsiteltäväksi luvan saaneelle vastaanottopaikalle. Käsittelypaikkojen toimintaa valvovat ympäristöviranomaiset. Kuljetusyrityksen kanssa kannattaa sopia etukäteen, mihin jäte viedään, ja vahvistus kannattaa pyytää kirjallisena. Näin käsittely on laillista ja dokumentoitua, eikä työmaalle jää epäselvyyttä siitä, mitä jätteelle tapahtui. Ilman tätä ketjua on vaikea osoittaa, että jäte on käsitelty asianmukaisesti.

Voiko maa-ainesta laittaa purkujätekonttiin?

Puhtaan maa-aineksen käsittelymaksu on laskurin kertoimen mukaan pienempi kuin RCD-jätteen. Jos maa sekoittuu muihin jätteisiin, toimija voi käsitellä sen sekajätteenä, jolloin kerroin on korkeampi. Maa, jonka epäillään olevan pilaantunut, kannattaa selvittää ennen toimitusta, ja toimijalta kannattaa kysyä, hyväksyykö se sellaisen maan. Toimijalta kannattaa myös kysyä, mitä maalajeja kontti hyväksyy ja vaaditaanko maa-aineksesta analyysi. Eri jätelajit kannattaa siis pitää erillään jo työmaalla.

Tarvitaanko lupa kontin sijoittamiseen kadulle?

Kadulle, jalkakäytävälle tai pysäköintialueelle sijoitettaessa kannattaa kysyä kunnalta, tarvitaanko lupa ja miten sen haku käytännössä järjestyy, sillä käytännöt vaihtelevat kunnittain. Osa kontinvuokraajista hoitaa luvan asiakkaan puolesta, ja siitä voi tulla erillinen lisämaksu. Jos kontti on omalla tontilla tai pihalla, kannattaa tarkistaa kunnan ohjeet ennen tilausta.

Kuinka pitkään kontin voi pitää työmaalla?

Vuokrajaksot sovitaan yleensä toimijan kanssa, ja tavallisia ovat lyhyet jaksot, kuten viikko tai kaksi. Purkua ja uudelleenrakentamista sisältävä remontti vaatii yleensä pidemmän jakson kuin pieni laatoitus. Uudisrakennustyössä kontti voi olla paikoillaan kuukausia. Ennen tilausta kannattaa selvittää, peritäänkö ylimääräisiltä päiviltä lisämaksu ja miten myöhästynyt nouto sovitaan. Päivävuokra kasvaa lineaarisesti, joten jokainen ylimääräinen päivä lisää kustannusta.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen?

Ammattilaisen apua kannattaa hakea, kun työssä on asbestia, raskasmetalleja tai kemikaaleja sisältäviä materiaaleja. Pienissä yksityisissä töissä riittää usein yksinkertainen jätteen erittely, mutta lajittelu, toimittaminen luvan saaneelle vastaanottopaikalle ja asiakirjojen säilyttäminen ovat silti tärkeitä. Vanhan rakennuksen purussa asbestikartoitus kannattaa teettää ennen työn aloittamista. Käsittelypaikkojen luvista voi kysyä ympäristöviranomaisilta, jotka valvovat jätteen käsittelyä.

Aiheeseen liittyvät laskurit

Näytä kaikki laskurit: Rakenteet ja materiaalit →

Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 30. heinäkuuta 2026

Laskurin tulokset ovat suuntaa antavia arvioita, jotka perustuvat viitearvoihin. Todelliset kustannukset vaihtelevat toimijan, alueen ja kuorman mukaan. Tarjous kannattaa pyytää luvan saaneilta toimijoilta, ja tarkka hinta selviää vasta tarjouksesta. Jätelainsäädäntöön liittyvä tieto on yleistä ohjeistusta, eikä se korvaa asiantuntijan tai viranomaisen neuvoa.