Sadeveden keruu: litrat katolta vuodessa
Laskee katolta vuodessa kerättävän sadeveden määrän keruupinta-alan, sademäärän ja katemateriaalin perusteella.
Sata neliömetrin peltikatto Helsingin seudulla kerää noin 55 250 litraa sadevettä vuodessa, kun vuotuiseksi sademääräksi oletetaan 650 millimetriä. Laskelma on V = A × P × Cf ÷ 1 000 = 100 × 650 × 0,85 ÷ 1 000 = 55,25 m³, eli tulos on vuotuinen kerättävä määrä kuutiometreinä. Esimerkki on valittu Helsingin seudulle, koska alue on Suomen väkirikkain, ja siksi siellä kattoja on paljon. Sama laskutapa toimii muissakin kohteissa: riittää vaihtaa pinta-ala, sademäärä ja katemateriaali omaa tilannetta vastaaviksi.
Sademäärä on laskurin suurin muuttuja. Etelä-Suomen rannikolla vuotuinen sademäärä on yleensä suurempi kuin Pohjois-Lapissa, joten sama katto voi tuottaa hyvin eri määrän sen mukaan, missä se sijaitsee. Katemateriaali muuttaa tulosta toisella tavalla: sama 100 neliömetrin pinta ja sama sademäärä antavat kalvokatolla enemmän kuin savitiilikatolla, koska tehokkuuskerroin on 0,90 eikä 0,75. Uusi ja puhdas katto lähestyy taulukon kerrointa, kun taas kulunut tai sammaleinen pinta antaa pienemmän saannon. Kertoimen valinta on siis yhtä tärkeää kuin pinta-alan mittaaminen, ja katon kaltevuus ei muuta tulosta, koska sadetta mitataan vaakasuoralle pinnalle.
Laskuri tarvitsee kolme tietoa: keruupinta-alan, vuotuisen sademäärän ja katemateriaalin. Tulos näyttää vuotuisen kerättävän määrän litroina ja kuutiometreinä, keskimääräisen kuukausimäärän sekä arvion vuosisäästöstä, jos veden hinta on syötetty. Vuotuinen luku ei kuitenkaan kerro, miten vesi jakautuu vuoden aikana. Talvella sade tulee osin lumena, joka kertyy katolle ja sulaa vasta keväällä, joten kuukausiluvut ovat suuntaa antavia eivätkä kuvaa tasaista kertymää. Tulosta kannattaa verrata oman vedenkulutuksen arvioon, jolloin näkee, kattaako keruu kastelun tai wc-huuhtelut. Vertailu ei vaadi tarkkoja lukuja, riittää karkea kuukausikulutus. Siksi laskurin tulos kannattaa nähdä lähtökohtana, ei valmiina mitoituksena.
Tulos päivittyy automaattisesti.
Katon vaakaprojektio. Yksikerroksisessa talossa, jonka pohjapinta-ala on 80 m², keräysala on noin 80 m².
Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain suuresti, tyypillisesti noin 400–1 600 mm/vuosi. Tarkista paikkakuntasi pitkän ajan keskiarvo sääpalvelusta.
Katemateriaali määrittää tehokkuuskertoimen: haihtumishäviöt, alkuhuuhtelu (first flush) ja kertynyt lika.
Tarkista vesilaskustasi. Hinta vaihtelee vesilaitoksen ja kulutusportaan mukaan.
Kerättävissä oleva vesimäärä vuodessa
42,0 m³/vuosi · tehokkuus 75 %
- Vuotuinen määrä (m³)
- 42,0 m³
- Kuukausikeskiarvo
- 3 500 L
- Katteen tehokkuus
- 75 %
Miten se toimii
Kaava
Miten laskenta toimii
Sadeveden keruu: näin lasketaan katolta kerättävä vuosimäärä
Sadeveden keruu on yksi suorimmista tavoista vähentää talousveden kulutusta ja puutarhan kastelun tarvetta. Suomessa mahdollisuudet vaihtelevat alueittain, sillä sademäärä, talven pituus ja lumen kertyminen katolle vaikuttavat kaikki siihen, kuinka paljon vettä on hyödynnettävissä ja milloin. Tämä selitys kuvaa laskurin kaavan, sen lähtöarvot ja ne suomalaiset olosuhteet, jotka laskuri näyttää vain osittain.
Kaava ja sen osat
Laskurin kaava on:
V (m³/vuosi) = A × P × Cf / 1 000
Kun keruupinta-ala kerrotaan sademäärällä, saadaan vesimäärä litroina. Yksi millimetri sadetta yhden neliömetrin pinnalle antaa yhden litran, joten tulos on teoreettinen enimmäismäärä, jonka katto voisi antaa ilman häviöitä. Tehokkuuskerroin Cf pienentää tämän todelliseksi keräystulokseksi, ja jakaminen tuhannella muuntaa tuloksen kuutiometreiksi, sillä yksi kuutiometri on tuhat litraa.
Tehokkuuskerroin on luku nollan ja yhden välillä. Se kuvaa osuutta katolle satavasta vedestä, joka todella päätyy säiliöön. Kertoimeen sisältyvät haihdunta, pinnan imeytyminen, ensimmäisen huuhtoutuman ohitus ja kertyneen lian aiheuttamat häviöt.
Keruupinta-ala A on katon vaakasuora projektio, ei katon todellinen pinta-ala. Sadetta mitataan vaakasuoralle pinnalle, joten katon kaltevuus ei kasvata vuotuista kertymää. Jyrkkä katto on siis pinta-alaltaan suurempi kuin sen pohjapinta, mutta laskuriin syötetään pohjapinta.
Yksiköiden tarkistus on tärkein yksittäinen tapa välttää virheitä. Laskuri olettaa, että sademäärä annetaan millimetreinä ja pinta-ala neliömetreinä. Jos sademäärä syötetään metreinä tai pinta-ala hehtaareina, tulos on väärää suuruusluokkaa, vaikka laskutoimitus on oikein.
Ensimmäinen huuhtoutuma eli first-flush
Ensimmäinen huuhtoutuma eli first-flush tarkoittaa sadekauden alun vesien ohjaamista pois säiliöstä. Ilmassa on pölyä ja pieniä hiukkasia, jotka laskeutuvat katolle kuivina aikoina. Lintujen ulosteet ja muu lika kertyvät katon pinnalle, ja kun sade alkaa, se huuhtoo ne mukaansa. Siksi ensimmäiset litrat ovat tavallisesti likaisimpia.
Ohitettavan määrän tulee olla kohtuullinen suhteessa katon pinta-alaan ja ympäristöön. Se ei saa olla niin suuri, että se vähentää keruuta merkittävästi, mutta ilman sitä lika kertyy säiliöön nopeammin ja kuormittaa suodatinta. Ohituslaite on yleensä yksinkertainen erillinen säiliö tai putkilohko, joka kerää ensimmäiset litrat erilleen ja päästää myöhemmin sateen veden säiliöön.
Katemateriaalin vaikutus
Taulukon kertoimet ovat laskurin oletusarvoja. Ne ovat likiarvoja tyypillisistä pinnoista eivätkä perustu yksittäisen tuotteen mittauksiin, joten todellinen saanto voi poiketa niistä.
| Katemateriaali | Kerroin Cf | Huomautuksia |
|---|---|---|
| EPDM- tai PVC-kalvo | 0,90 | Sileä ja tiivis pinta, vähän imeytymistä |
| Peltikatto (sinkitty tai maalattu teräs) | 0,85 | Yleinen suomalisissa talous- ja asuinrakennuksissa |
| Savitiili | 0,75 | Huokoinen pinta imee osan kevyestä sateesta |
| Terassi tai vedeneristetty betoni | 0,65 | Suurempi haihdunta ja mahdolliset pinnalta irtoavat hiukkaset |
Kalvo ja peltikatto luovuttavat vettä tehokkaimmin, koska niiden pinta on tiivis ja sileä. Savitiilen huokoisuus imee osan kevyestä sateesta, ja pinta kastuu kauemmin sateen jälkeen, mikä lisää haihduntaa. Pinnalle kertyvä sammal ja lika voivat laskea tehokkuutta myös peltikatolla ja kalvokatolla, joten vanhan katon todellinen saanto voi jäädä taulukon arvoa pienemmäksi.
Sademäärä ja lumi Suomessa
Vuotuinen sademäärä on laskurin suurin muuttuja, ja se vaihtelee Suomessa alueittain. Etelärannikolla sademäärä on yleensä suurempi kuin Pohjois-Lapissa. Tuntureilla ja rannikon saaristossa paikalliset erot voivat olla suuria, joten lähin havaintoasema on tarkin lähtökohta.
Suomessa suuri osa talven sademäärästä tulee lumena. Lumi kertyy katolle, eikä se valu säiliöön ennen kuin se sulaa. Vuotuinen keskiarvo peittää tämän ajoituksen: talvikuukausien keräys voi olla lähes olematon, ja kevään sulamisvesi kertyy lyhyessä ajassa. Kuukausittaiset luvut ovat siksi suuntaa antavia, ja järjestelmän mitoituksessa talven varastointi on otettava huomioon.
Ilmatieteen laitos tarjoaa havaintoaineiston, josta saa vuotuiset ja kuukausittaiset arvot pitkiltä sarjoilta. Kannattaa vertailla useita lähiasemia, jos kiinteistö sijaitsee alueen reunalla.
Talvi, routa ja kesäkäyttö
Suomen talvi asettaa järjestelmälle vaatimuksia, joita laskuri ei huomioi. Routa vaikuttaa siihen, miten säiliö ja maanalaiset putket kannattaa sijoittaa, ja routasuojaus eristyksin tai lämmityksin on tavallinen tapa suojata järjestelmää talvella. Routarajan syvyys vaihtelee alueittain, joten sen arvo kannattaa selvittää paikallisesti ennen asennusta. Ulkoiset syöksytorvet ja keruulaitteet voivat jäätyä, ja jäätynyt järjestelmä ei kerää vettä.
Kesämökillä järjestelmä on usein tyhjennettävä syksyllä, ja siihen tarvitaan tyhjennysventtiili.
Käyttökohteet ja veden laatu
Katolta kerätty vesi ei ole talousvettä, ellei sitä ole käsitelty asianmukaisesti. Tyypillisiä käyttökohteita ovat:
- Puutarhan, kasvimaan ja istutusten kastelu. Tämä on tehokkain käyttö, koska kastelutarve on suurimmillaan kesällä.
- Wc-istuimen huuhtelu, jos järjestelmä on täysin erotettu talousvesiverkosta.
- Auton ja pihan pesu.
- Pyykin pesu hienosuodatuksen jälkeen.
Sisätiloissa käytettävässä järjestelmässä hienosuodatus ja mahdollinen UV-desinfiointi ovat tavallisia ratkaisuja, ja veden erottelu talousvesiverkosta on tarkistettava huolellisesti. Pelkkä kasteluun tarkoitettu järjestelmä on huomattavasti yksinkertaisempi.
Lainsäädäntö ja erottelu talousvedestä
Sadeveden keruu on Suomessa sallittua, mutta kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät suunnitellaan rakentamismääräysten mukaan. Rakentamislaki (751/2023) ja kansallinen rakentamismääräyskokoelma, jota ylläpitää ympäristöministeriö, ohjaavat rakennusten vesi- ja viemärijärjestelmiä. Kunnan vesihuoltolaitoksen omat määräykset voivat asettaa lisäehtoja.
Pääperiaate on sama kaikkialla: sadevesijärjestelmän ja talousvesijärjestelmän on oltava täysin erillään, eikä vettä saa päästä takaisin talousvesiverkkoon. Lupa- ja ilmoituskäytännöt vaihtelevat kunnittain, joten asia kannattaa tarkistaa kunnan vesihuoltolaitokselta ja rakennusvalvonnasta ennen toteutusta.
Järjestelmän komponentit
Tyypillinen kotitalouden sadevesijärjestelmä koostuu seuraavista osista:
- Keruupinta. Katto tai muu tasainen pinta.
- Vesikourut ja syöksytorvet. Ne johtavat veden suodattimelle.
- Lehti- ja hiekkasuodatin. Asennetaan ennen säiliötä ja poistaa kiinteät roskat.
- First-flush-laite. Ohjaa sadekauden ensimmäiset litrat pois säiliöstä.
- Säiliö. Maanalainen tai maanpäällinen ja routasuojattu. Mitoitus perustuu kulutukseen ja kuivien jaksojen pituuteen.
- Pumppu tai painovoimainen järjestelmä. Jakaa veden kulutuspisteisiin.
Säiliön koon määrityksessä auttaa erillinen kapasiteettilaskuri. Kun säiliö on liian pieni, ylijäämävesi valuu hukkaan, ja liian suuri säiliö sitoo rahaa ja tilaa turhaan.
Yleisiä virheitä
Laskuria käytettäessä kannattaa välttää seuraavia virheitä:
- Kaltevan katon todellisen pinta-alan käyttäminen pohjapinta-alan sijasta.
- Vuotuisen tuloksen pitäminen riittävänä talven ja kesän suunnitteluun.
- Kertoimen valitseminen väärälle pinnalle, esimerkiksi ulkoseinälle tai asfalttipihalle.
- First-flush-laitteen unohtaminen.
- Sadeveden käyttö talousvetenä ilman asianmukaista käsittelyä.
Milloin laskuri ei riitä
Laskuri antaa suuntaa antavan vuosimäärän, ei mitoitusta. Se ei huomioi sademäärän vuosittaista vaihtelua, katon kaltevuutta, säiliön koon vaikutusta tai järjestelmän häviöitä. Suurempien säiliöiden, rakennuksen sisäiseen vesijohtoon tehtävien liitäntöjen sekä pumppu- ja UV-ratkaisujen kohdalla kannattaa pyytää ammattilaisen arvio ja tarkistaa paikkakunnan vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan ohjeet. Jos järjestelmä on jo olemassa, tulosta voi tarkistaa mittaamalla säiliön vedenpinnan nousun sateen jälkeen. Kuivana vuonna vuotuinen määrä voi jäädä selvästi keskiarvon alapuolelle, joten varasuunnitelma veden hankintaan kannattaa pitää mielessä. Usean keruupinnan yhdistäminen yhteen säiliöön on myös mahdollista, mutta se vaatii erillisen suunnittelun ja lisää järjestelmän monimutkaisuutta.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko sadetta vuodessa tulee omalla paikkakunnallani?
Suomessa vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain: se on yleensä suurempi etelärannikolla kuin Pohjois-Lapissa. Tarkan arvon saa Ilmatieteen laitoksen ilmastotilastoista, joissa on pitkiä havaintosarjoja eri asemilta. Kannattaa valita lähin havaintoasema, sillä paikalliset erot voivat olla suuria erityisesti tuntureilla ja rannikon saaristossa. Laskurissa käytettävä arvo on vuotuinen keskiarvo, joten yksittäinen kuiva tai märkä vuosi muuttaa tulosta.
Mihin käyttöön katolta kerättyä sadevettä voi käyttää?
Katolta kerättyä sadevettä ei pidä juoda eikä käyttää talousvetenä ilman asianmukaista käsittelyä. Yleisimmät käyttökohteet ovat puutarhan ja kasvimaan kastelu, pihan ja autojen pesu sekä wc-istuimen huuhtelu, jos järjestelmä on täysin erotettu talousvesiverkosta. Pyykinpesuun vesi voidaan käyttää, kun suodatus on riittävä. Huuhteluun sisätiloissa suositellaan vähintään hienosuodatusta ja erottelun tarkistamista. Kesämökillä vesi riittää usein pelkästään kasteluun ja pihan pesuun.
Mitä tehokkuuskerrointa käytetään savitiilikatolle?
Savitiilikatolle laskurissa käytetään kerrointa 0,75. Huokoinen tiilipinta imee osan kevyestä sateesta, ja osa vedestä haihtuu sateen jälkeen, joten keräystä tulee vähemmän kuin pinta-ala ja sademäärä antavat. Peltikatteelle kerroin on 0,85 ja EPDM- tai PVC-kalvolle 0,90, eli enemmän. Terassin tai betonipinnan kerroin on 0,65. Kertoimet ovat laskurin mallin likiarvoja, joten todellinen saanto voi poiketa niistä. Jos katossa on uusi tai erikoinen pinnoite, tarkista pinnoitteen valmistajan ohjeet.
Mikä säiliökoko on sopiva?
Säiliö mitoitetaan vedenkulutuksen ja pisimmän kuivan jakson mukaan. Lähtökohtana on se, kuinka paljon vettä kulutetaan kuukaudessa kasteluun ja wc-huuhteluihin, ja kuinka pitkään sadetta ei tule. Suomessa talvikausi on pitkä, joten keruu painottuu keväälle ja kesään. Säiliön ei kannata olla liian pieni, koska ylijäämä valuu hukkaan. Tarkempaan mitoitukseen voi käyttää kapasiteettilaskuria, ja monimutkaisissa kohteissa kannattaa pyytää ammattilaisen arvio.
Mikä on first-flush ja mihin sitä tarvitaan?
First-flush on laite, joka ohjaa sadekauden ensimmäiset litrat pois säiliöstä, esimerkiksi viemäriin. Ensimmäinen vesi huuhtoo katolta pölyä, lintujen ulosteita ja ilmasta laskeutunutta likaa, joten se on tavallisesti saastunein osa sateesta. Ohitettavan määrän tulee olla suhteessa katon pinta-alaan, ja siihen vaikuttavat myös katemateriaali ja ympäristö. Ilman tätä laitetta lika kertyy säiliöön nopeammin ja kuormittaa suodatinta.
Miten talvi vaikuttaa sadeveden keruuseen Suomessa?
Osa talven sademäärästä tulee lumena, joka kertyy katolle eikä valu säiliöön samaan aikaan. Lumi sulaa tyypillisesti keväällä, jolloin keruu voi olla voimakasta lyhyen aikaa. Säiliö ja putkistot on suojattava routaa vastaan, ja ulkoputket tyhjennetään talveksi, ellei järjestelmä ole lämmitetty. Laskurin vuotuinen tulos ei kuvaa talvikuukausien vaihtelua, joten talven keskiarvo on pienempi kuin kesällä.
Tarvitseeko sadeveden keruu lupaa tai ilmoitusta Suomessa?
Sadeveden keruu on Suomessa sallittua. Rakennusten vesi- ja viemärijärjestelmät suunnitellaan rakentamismääräysten mukaan, ja rakentamislaki (751/2023) ohjaa rakentamista. Liitäntä rakennuksen sisäiseen vesijohtoon edellyttää huolellista erottelua ja tarkistusta. Lupa- ja ilmoituskäytännöt vaihtelevat kunnittain, joten tarkista asia kunnan vesihuoltolaitokselta ja rakennusvalvonnasta ennen toteutusta. Yhteydenotto ennen rakentamista säästää aikaa ja vaivaa, sillä muutokset suunnitelmiin on helpompi tehdä ennen toteutusta.
Aiheeseen liittyvät laskurit
Vedenkulutuslaskuri: kuukausikulutus ja hinta
Arvioi kotitaloutesi kuukausittainen vedenkulutus kuutiometreinä ja vesilaskun kustannus henkilömäärän ja kulutustottumusten perusteella.
Vesiämpärin Kapasiteetin Laskeminen
Laske vesiämpärin ihanteellinen kapasiteetti perheesi koon, kulutusprofiilin ja haluttujen varapäivien perusteella.
Puutarhan kastelun vesitarve litroina viikossa
Laskee kasteluun tarvittavan veden viikossa ja päivässä. Huomioi pinta-alan, kasvillisuuden, vuodenajan ja mahdollisen sateen.
Näytä kaikki laskurit: Piha, ulkoalueet ja vesi →
Kirjoittanut RivoCalc · Tarkistettu toimituksellisen metodologian mukaisesti · Päivitetty 20. kesäkuuta 2026
Laskelma on arvio. Todellinen kertymä riippuu katon kaltevuudesta, sateen jakautumisesta, tuulesta, lumen sulamisesta ja järjestelmän kunnossapidosta. Ei-juomakelpoisen veden järjestelmät ja talousveden erottelu on suunniteltava kunnan ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaan.